• Monen lajin tila oli sama suojelualueilla ja niiden ulkopuolella – tutkijoilta selkeä johtopäätös

    Vaikka suojelualueet hidastavat luontokatoa, saattaa niiden tehokkuus vaihdella eri eliölajien välillä.
    Suojelualueilla on yleensä riittävästi lahopuuta, joka on tärkeää monelle harvinaistuvalle lajille.
    Suojelualueilla on yleensä riittävästi lahopuuta, joka on tärkeää monelle harvinaistuvalle lajille. Kuva: Jarkko Sirkiä
    Metsä|Ympäristö
    22.9.202318:45
    Jukka Hämäläinen

    Luonnonsuojelualueita pidetään keskeisinä monimuotoisuuden säilyttämisen ja luontokadon torjunnan välineinä. Tuoreen tutkimuksen mukaan ne eivät kuitenkaan toimi hyvin kaikkien lajien suojelussa.

    Helsingin yliopiston tutkimusryhmä selvitti luonnonsuojelualueiden tehokkuutta tarkastelemalla satojen lajien esiintymisessä havaittuja muutoksia suojelualueilla ja niiden ulkopuolella.

    Tutkijat havaitsivat vaihtelevia vaikutuksia, mistä voidaan päätellä, että nykyiset suojelualueet eivät yksin pysäytä luontokatoa. Tutkimuksen mukaan suojelualueiden tärkein vaikutus on hidastaa lajien vähenemistä, mikä antaa vain lisäaikaa vaikuttaa luontokadon perimmäisiin syihin, Helsingin yliopisto kertoo tiedotteessaan.

    ”Tuloksemme osoittavat, että eri eliöryhmien välillä on suurta vaihtelua alueen suojelun vaikutuksissa. Hyöty on suurin linnuilla: viidesosa lintulajeista hyötyy suojelusta. Kasveista lämpöä suosivat lajit hyötyvät muita enemmän”, kertoo apulaisprofessori Marjo Saastamoinen.

    ”Tuloksemme eivät missään nimessä osoita, että suojelualueita ei pitäisi perustaa.” Andrea Santangeli

    Tutkimuksessa oli mukana 638 lajia. Suojelusta hyötyi yksi viidestä lintulajista, yksi kahdeksasta nisäkäslajista ja yksi kahdestakymmenestä kasvi- tai kasviplanktonlajista.

    Monien lajien tilanne oli samansuuntainen sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella. Tutkijat päättelevät, että luontokadon pysäyttäminen vaatii luonnonsuojelualueiden lisäksi tehokkaita toimia suojelemattomillakin alueilla.

    ”Tuloksemme eivät missään nimessä osoita, että suojelualueita ei pitäisi perustaa”, tähdentää Andrea Santangeli, yksi tutkimuksen johtavista kirjoittajista.

    Tutkijoiden mielestä lajikadon pysäyttämiseen ei riitä vain se, että suojeluun varataan pieniä maa-alueita sieltä täältä.

    Suojelualueiden vaikutusten tehostamiseksi Santangelilla on selkeä suositus:

    ”Tärkeintä on, että sopivia elinympäristöjä on saatavilla muuallakin kuin vain suojelualueilla. Suojelualueet voivat toimia ikään kuin pelastusveneinä, mutta pitkällä aikavälillä veneetkin tarvitset turvasataman.”

    Molempien tutkijoiden mielestä tärkeintä on hoitaa nykyisiä suojelualueita entistä paremmin sekä lisätä niiden välisiä kytköksiä uusilla suojelualueilla.

    ”Meidän tulee kuitenkin myös parantaa suojelualueiden ulkopuolella olevia ympäristöjä niin, että ne säilyvät elinkelpoisina. Lajeille täytyy löytyä turvasatamia myös suojelualueiden ulkopuolelta.”

    Lisää aiheesta
    • Suomen mukaan muun muassa kansallispuistot on tiukasti suojeltu, HS kertoo.

      Ympäristö | HS: Suomi esittää EU:lle, että Suomessa jo riittävästi tiukasti suojeltua maapinta-alaa

    • Kuolleen puun määrä kasvaa talousmetsissä kaikkien neljän skenaarion mukaan.

      Metsäteollisuus | Kuolleen puun määrä kasvaa metsissä, mutta säästöpuut ovat usein liian nuoria – ‍”Varmaa on, että monimuotoisuuden eteen voitaisiin tehdä enemmän liiketoiminnan vaarantumatta”

    • Kansalaiset toivovat luonnon monimuotoisuutta ja hiilinieluja edistävää politiikkaa, kertoo Luken tutkimus.

      Metsäpolitiikka | Luken tutkimus: Metsien monimuotoisuus- ja ilmastohyödyt kansalle työllisyyttä tärkempiä

    • Paula Nykäsen mielestä suomalaisissa viljelijöissä on ollut aina malliesimerkkejä luontotyön sitomisesta maatilayrittäjän arkeen.

      Maatalouden ympäristötoimet | Asiantuntijalta: Ovatko uudet monimuotoisuutta edistävät tuet huteja vai hittejä?

      Tilaajalle
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsänhoito | Tuskallinen yhtälö: Vihreä poliitikko peri metsää – haluaa sekä rahaa että monimuotoisuutta

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Uuden metsätien rakentamista on tuettu vuosina 2016-2023 keskimäärin 42 kilometriä vuodessa. Tukea uuden metsätien suunnitteluun voi hakea vielä tämän vuoden aikana.

    Koneviesti | Valtioneuvosto esittää uusien metsäteiden tekemisen tuen lakkauttamista vuoden 2025 alusta

  • Yksityistiet ovat merkittävä palanen huoltovarmuusketjussa sekä kotimaisen puun kuljetuksissa metsäteollisuudelle ja energian tuotantoon.

    Koneviesti | Yksityisteiden valtionavustuksiin esitetään korotuksia — asetusmuutos lausuntokierrokselle

  • Koneviesti | Vuoden 2023–2027 CAP-ohjelma on työn alla – nämä ovat ehdotukset tärkeimmistä viljelytoimenpiteistä