• Klapiyrittäjä ei halua myydä vakiasiakkailleen ”ei oota” – talvella hän pulitti siitä itse pitkän pennin

    Klapiyrittäjä Kalle Kivelä avaa, mistä kaikesta klapeissa maksetaan. Kannattavuutta koettelee moni muuttuja.
    Tilaajalle
    Kalle Kivelän yritys Kallen klapit myy vuosittain noin 700 heittokuutiota klapeja.
    Kalle Kivelän yritys Kallen klapit myy vuosittain noin 700 heittokuutiota klapeja. Kuva: Sanne Katainen
    Metsä|Energia
    15.6.202605:00
    Katja Lamminen
    Salo

    Klapikone louskuttaa 32-senttistä polttopuuta Alaspään maatilan pihassa Perniössä. Työn touhussa on tilan isäntä, klapiyrittäjä Kalle Kivelä. Kone on sijoitettu kukkulalle, josta avautuu hulppeat näkymät tiluksille.

    Käytössä on yhä vuonna 2011 hankittu Hakkipilkkeen 1x37 easy -klapikone. Kivelän mukaan vanhukseen on joitakin osia vaihdettu jo useampaan kertaan.

    Heittokuutio koivuklapeja irtoaa tällä hetkellä sadalla eurolla. Kivelä myöntää, että hinta on melko kova. Satunnaisesti saatavilla olevat havupuuklapit eivät ole juuri sen halvempia.

    Kalle Kivelällä on yhä käytössään vuonna 2011 hankittu Hakkipilkkeen 1x37 easy -klapikone.
    Kalle Kivelällä on yhä käytössään vuonna 2011 hankittu Hakkipilkkeen 1x37 easy -klapikone. Kuva: Sanne Katainen

    Puun hinta nousi nopeasti

    Klapiyrittäjiä koettelee Ukrainan sodan myötä noussut puun hinta. Kivelä ostaa koivukuitupuuta metsänhoitoyhdistysten kautta. Samaa puuta havittelevat metsäyhtiöt.

    ”Se oli raskasta aikaa, kun puun hinta nousi nopeasti. Myimme klapeja pitkään nollakatteella, kun tilauskirjoissa oli jo aiemmin sovittu alemmista hinnoista.”

    Kivelällä on omaakin metsää, mutta sen hoito elää eri syklissä kuin polttopuun tarve. Lisäksi hän haluaa säästellä koivuja lisätäkseen lehtipuun osuutta metsissään.

    Pakkaset pistivät tiukille

    Viime talven pakkasjakso oli klapiyrittäjälle vauhdikas.

    ”Me oltiin ihan helisemässä. Jouduimme jopa ostamaan hiukan valmista klapia, että saatiin tilaukset toimitettua vakiasiakkaille.”

    Hetkittäin bisnes ei ollut järin kannattavaa, kun rahtimaksut menivät omasta kukkarosta. Kivelän periaate kuitenkin on, ettei vastuullinen yrittäjä jätä uskollisia asiakkaitaan pulaan.

    Vakiasiakas saa puunsa

    Talven kurimuksesta päästiin yli. Tiukoista ajoista huolimatta Alaspään maa- ja metsätilan liikevaihdosta puolet tulee klapikaupasta.

    ”Mutta nyt sitten nousi polttoaineen hinta. Sitä menee kuskatessa klapeja asiakkaille.”

    Kuljetuksesta Kivelä veloittaa 1,50 euroa kilometriltä. Paluumatka menee omaan piikkiin. Veroineen ja ajankäyttöineen rahtaaminen ei lyö leiville.

    Yrittäjä vie klapeja korkeintaan sadan kilometrin päähän. Iso osa tilauksista tulee 60 kilometrin päästä Hangosta.

    Lisäksi klapien lämpökuivauksessa kuluu sähköä. Puiden kuivuus varmistetaan elektronisella mittarilla. Kun kosteus alittaa kauttaaltaan 25 prosenttia, asiakkaat ovat tyytyväisiä.

    Klapien lämpökuivaus kontissa syö sähköä.
    Klapien lämpökuivaus kontissa syö sähköä.  Kuva: Sanne Katainen
    Kuivauskontti sisältä.
    Kuivauskontti sisältä. Kuva: Sanne Katainen

    Joko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat ajankohtaisia uutisia sähköpostiisi kerran viikossa tilaamalla maksuttoman metsäuutiskirjeen.

    Lisää aiheesta
    • Klapit kilpailevat samoilla lämmitysenergian markkinoilla kuin sähkö. Jos yhden hinta nousee, toisen kysyntä kasvaa samassa.

      Talous | Klapikauppiaiden kulta-ajat ohi – mitä polttopuun hinnalle tapahtuu nyt?

      Tilaajalle
    • ”Klapien kysyntä on lisääntynyt Lapissa paitsi matkailun ansiosta, myös siksi, että pihasaunoihin ja kesämökeille hankitaan nykyään ostoklapit. Omatoiminen polttopuusavotointi on vähentynyt”, Jouni Lehtinen sanoo.

      Metsäenergia | Matkailuyritykset imuroivat klapiyrittäjien laarit tyhjiksi Lapissa – sahanpurukin tekee kauppansa

      Tilaajalle
    • Puun pilkkomisella on iso vaikutus siihen, miten niistä saadaan lämpöä talteen. Polttoon menossa numeroituja klapeja, jotka on punnittu ennen koepolttoa.

      Energia | Kannattaako polttopuut halkoa pieniksi vai isoiksi? Otimme selvää

      Tilaajalle
    • MT vertaili epätieteellisessä kokeessa kahviklapin, bioklapin ja perinteisen koivuklapin palamisaikaa ja käyttökokemusta.

      Retkeily | Kuinka käy, kun uudet keksinnöt haastavat perinteisen koivuklapin? MT teki kolme nuotiota – katso video

      Tilaajalle
    • Ylistarolainen Eero Raina tekee vuodessa vajaat 2 000 irtokuutiota polttopuuta myyntiin. Hän on koneellistanut koko ketjun alipainekuivausta myöten, jotta pystyy hoitamaan yritystä yksin.

      Energia | Klapiyrittäjä ei enää luopuisi alipainekuivauksesta – ”Kuivaamon kautta on mennyt vähintään 20 000 irtokuutiota”

      Tilaajalle
    • Puun kuivuminen pääsee toden teolla vauhtiin, kun ilman suhteellinen kosteus laskee  hetkittäin jopa lähelle kymmentä prosenttia.

      Energia | Polttopuun ulkona kuivaamisen paras aika alkaa olla käsillä: Näin vesi lähtee klapeista

      Tilaajalle
    • Perfect Split -halkaisun tuloksena syntyy pääosin vinosuunnikkaan muotoisia pilkkeitä. Käytössä on ollut kuuteen osaan pilkkova terä.

      Metsäenergia | Uusi halkaisumenetelmä Japa 365 -klapikoneisiin – tarjoaa vaihtoehdon tuottaa pienempää ja nopeammin kuivuvaa pilkettä

      Tilaajalle
    Artikkelin aiheet
    klapit
    puukauppa
    metsätalous
    energiapuu
    yrittäjyys
    Aarre
    Päivän tärkeimmät
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Omalla Maalla LKV

    Loppuvuosi metsätilan myyjän kannalta: hintataso tapissa, lievä lasku alentuneen puunhinnan myötä mahdollinen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 5

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Volter Oy on Heizomatin uusi maahantuoja. Yhteistyötä on tehty aiemminkin. Kuva Heizomatin osastolta Agritechnicasta, missä esiteltiin teollisuuslaitokseen sopivaa pakkausmateriaalien polttamiseen perustuvaa lämmöntuotantoa.

    Koneviesti | Kattilavalmistaja Heizomat:n edustus Suomessa Volter Oy:lle

  • AlfaFlamen 1 000 kW:n biouuni on sijoitettu konttiin. Uunia käytetään kasvihuoneiden ja kuivaamon lämmönlähteenä. Uunin tuottama ilma johdetaan 1000 mm kanavia pitkin joko kasvihuoneeseen tai kuivaamoon. Hake syötetään erillisestä siilosta ruuvin avulla uuniin.

    Koneviesti | Biolämpökontti viljankuivaamon ja kasvihuoneiden lämmönlähteenä – kustannusten jakautuminen lyhentää takaisinmaksuaikaa

    Tilaajalle
  • OptiGrid-järjestelmä skaalautuu eri kohteisiin.

    Koneviesti | Avant Powerilta mikroverkkojärjestelmä – uuden tutkimushankkeen tavoitteena on yhdistää uusiutuvan energian tuotanto yhdeksi kokonaisuudeksi