Vuoden viimeisen neljänneksen yllätys: S-Pankin metsärahasto pakkasella
Metsärahastojen tuotot laskivat, mutta olivat 5–10 prosenttia S-Pankin metsärahastoa lukuun ottamatta.Tilaajalle
Puun kova kysyntä pitää puun ja metsätilojen hinnat ylhäällä. Se mahdollistaa metsärahastojen tuotot. Kuva: Jarno MelaMetsärahastoissa nähtiin viime vuoden lopulla jotain poikkeuksellista: S-Pankki Metsän arvo laski vuoden viimeisten kuukausien aikana.
S-Pankki Metsän viimeisen neljänneksen tuotto oli 0,6 prosenttia negatiivinen. Koko vuoden tuotto oli 0,5 prosenttia plussan puolella.
”Tämä vuosi on rahastolle ollut hieman erilainen edellisiin 4–5 vuoteen verrattuna. Kun metsäkiinteistöjen hinnat lähtivät korkojen nousun ryydittämänä laskusuuntaan, heijastui se suoraan myös rahaston arvoon”, kirjoittaa rahastonhoitaja Timo Hakulinen neljännesvuosikommentissaan.
Hakulisen mukaan muutos johtui siitä, että rahasto arvostetaan neljä kertaa vuodessa markkinahintaan ja arvo reagoi herkästi hintamuutoksiin.
Yleishuomiona voi todeta, että yleisölle myytävien metsärahastojen tuotot laskivat viime vuonna, mutta lopputulema oli kelvollinen. Parin vuoden takaiset nollakorkoajan kaksinumeroiset tuottoprosentit ovat kuitenkin historiaa.
S-Pankin Metsän oli poikkeus, sillä muut rahastot osuivat 5–10 prosentin tuottohaarukkaan. Jos Helsingin pörssi jäi tuotossa osinkojen jälkeenkin vajaan prosentin pakkaselle ja määräaikaistalletuksista maksetaan nyt noin 2–3 prosenttia, niin näin ajatellen metsärahastoissa rahoilleen sai kohtuullisen tuoton.
Korkojen nousu nosti sijoitusten tuottovaadetta ja sitä kautta painetta metsätilojen hintojen laskuun. Vuositasolla metsätilojen hinnat eivät kuitenkaan laskeneet puun kysynnän ja hintojen nousun ansiota. Metsärahastot ovat hyötyneet puun hintojen noususta sekä puukaupassa että metsätilojen arvoissa.
Metsärahastot ovat hyötyneet puun hintojen noususta sekä puukaupassa että metsätilojen arvoissa.
Rahastot olivat viime vuonna varovaisia metsän ostoissa ja keskittyivät enemmänkin metsänhoitoon ja hakkuisiin. S-Pankki Metsä myi Virossa metsää 1 300 hehtaaria metsätilojen voimakkaan arvonvaihtelun takia.
Poikkeuksen teki Dasos Kestävä Metsä ja Puu III -rahasto, jonka metsäala kasvoi 4 000 hehtaaria. Se osti metsiä ulkomailta, kuten Irlannista ja Latviasta. Osavuosikatsauksen mukaan rahasto keskittyy tasapainottamaan salkun maantieteellistä painotusta. Se on tarkoittanut Suomi-painon laskua.
Rahastonhoitajien kommenteista voi lukea, että viime kuukausina laskenut korkotaso lisää kiinnostusta metsätilojen ostamiseen. Valmiutta hankinnoille on olemassa.
Metsärahastojen tuotto tulee pääsääntöisesti puun kasvusta, puun myynnistä ja metsämaan arvosta. Tuottojen vertailemisessa pitää muistaa, että rahastot arvostavat kiinteistönsä eri tavalla. Siksi paremmuusjärjestykseen asettelussa pitää olla varovainen – tai ainakin tietoinen erilaisista laskentamalleista.
Yleisölle myytävistä rahastoista UB Metsä ja Dasos käyttävät diskontattuihin kassavirtoihin perustuvaan tuottoarvoa, OP perinteistä summa-arvomenetelmää ja S-Pankki vallitsevaa markkinahintaa.
Metsärahastot poikkeavat toisistaan myös omistuksiltaan. Niiden salkuissa on hieman erilaista tavaraa.
Esimerkiksi OP-Metsänomistaja omistaa viisi prosenttia metsäyhtiö Tornatorista ja Metsäliiton osuuksia. Tornator on hyvä osingonmaksaja. Viime vuonna se maksoi osinkoa ja lisäosinkoa 70 miljoonaa euroa ja tänä vuonna niin ikään 70 miljoonaa euroa.
Yksikään rahasto ei ole vielä päättänyt tänä vuonna maksettavaa tuoton palautusta.
Historiassa S-Pankki Metsä ei ole maksanut mitään vuosiin. OP-Metsäomistajan palautus on ollut prosentin luokkaa, kun taas UB Metsä on liikkunut noin kolmessa prosentissa.
Asunto- ja kiinteistörahastojen ongelmat muutama kuukausi sitten herättivät kysymyksen metsärahastojen riskeistä. Kun korot nousivat ja kiinteistöjen arvot laskivat, kiinteistö- ja asuntorahastoihin sijoittaneet alkoivat vetää rahojaan pois.
Periaatteessa samantyyppiset riskit voisivat iskeä myös metsärahastoihin. Jos sijoittajat alkaisivat yht’äkkiä lunastaa osuuksiaan, kuinka nopeasti metsiä saisi myytyä järkevään hintaan?
Toistaiseksi puulle on kova kysyntä. Se pitää puun ja metsätilojen hinnat ylhäällä ja sitä kautta rahastojen tuotot mahdollisina.
”Kuinka kauan niukkuus puuraaka-aineesta kestää?”
OP-Metsänomistajan salkunhoitaja Tapio Tilli kysyy katsauksessaan, kuinka kauan niukkuus puuraaka-aineesta kestää. Hän vastaa toteamalla, että yleisen arvion mukaan puusta on pulaa tulevinakin vuosina ja puun hintataso jäänee nousseelle tasolle pidemmäksi aikaa.
”Lyhyellä aikavälillä markkinatilannetta voivat muuttaa metsäteollisuuden tuotantoseisokit ja kapasiteetin sulkeminen”, Tilli kirjoittaa.
UB Metsän salkunhoitaja Kari Kangas toivoo, ettei Suomesta suljeta mitään, koska se olisi menetys kansantaloudelle. Jos sulkemisia tulisi, suomalaiselle puulle löytyisi maksavia käyttäjiä.
”Keski-Euroopassa kuusikot ovat loppumassa ja riittäisi sitä varmaan Ruotsiinkin vietäväksi”, Kangas vastaa sähköpostilla MT:lle.
Metsärahastojen osuuksien omistajat eivät tunnu panikoivan. Omistajien määrä kasvoi viime vuonna.
Kirjoittaja on MT:n toimittaja.Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
