
Maanomistajain liiton toiminnanjohtaja Kimmo Collanderin mukaan lunastuslaki pitää uudistaa perusteellisesti. Etenkin lunastusten korvaustasot kaipaavat päivitystä.
”Tuulivoimayhtiöt ovat avanneet silmät siitä, että mikä tahansa yhtiö, joka haluaa vetää linjoja ihmisten metsiin, voi sen melkein ilmoitusluontoisesti tehdä. Samaan aikaan korvaustasot ovat jääneet todella vaatimattomiksi”, sanoo Collander Audiomedian haastattelussa.
Nykyinen laki lähtee Collanderin mukaan siitä, että maanomistaja ei saa hyötyä häneltä väkisin otetuista maasta.
”On absurdia, että voittoa tavoitteleva osakeyhtiö saa hyötyä ottamalla toisen omaisuutta, mutta maanomistaja ei saa siitä euroakaan yli käyvän arvon”, Collander ihmettelee.
Pidän hyvänä mallia, missä ostaja sitoutuu maksamaan asiallisen korvauksen johtolinjan alle jäävästä maasta. Kimmo Collander
Nykyisin korvaus ei yleensä riitä edes vastaavan maa-alueen ostamiseen, mikä on lain tavoitteena.
Vaikka tuulivoimayhtiöt ovat parantaneet käytäntöjään, riskinä on edelleen, että voimala-alueelta lähtevät siirtolinjat pakkolunastetaan.
”Kyläyhteisölle ei tee hyvää, kun yksi saa korvauksen voimalan paikasta, mutta toiset joutuvat kärsimään linjasta”, sanoo Collander.
Collanderin mukaan sähkölinjoista saa kertakorvauksen, eikä tuulivoimaloiden tapaan tuotantoon sidottua vuokraa.
”Pidän hyvänä Keuruun mallia, missä kunta myöntää kaavan tuulimyllyn rakentamiseen, kun ostaja sitoutuu maksamaan asiallisen korvauksen johtolinjan alle jäävästä maasta.”
Lunastuslaki ja sen ongelmat eivät koske pelkästään infrayhtiöitä, vaan myös maata jalostavia kuntia ja kaupunkeja kasvukeskuksissa. Niissä on kikkailun makua.
Kuntien ei tarvitse käyttää lunastettua maata siihen tarkoitukseen, mihin he ilmoittavat sen ottavan. Jos pakkolunastus tehdään sillä perusteella, että alueelle tulee virkistysalue, niin mikään ei estä kaavoittamasta sitä rakentamiseen.
”Jos maankäyttö muuttuu vähän rahakkaampaan rakentamisen suuntaan, niin maanomistaja ei pysty enää saamaan korvausta kuten monissa muussa Euroopan maissa. Myös menettelytavoissa on ongelmia esimerkiksi maanomistajan kuulemisen ja neuvottelukäytäntöjen suhteen”, sanoo Collander.
Collander pitää kohtuuttomana, että esimerkiksi lunastustoimitukseen lähetetyn kutsun postituspäivä on ratkaiseva. Käytännössä kutsu saattaa tulla vasta viikkoa ennen kokousta, jolloin maanomistajan mahdollisuus valmistautua siihen on liian lyhyt.
”Lunastuslaki on tulossa keväällä eduskunnan käsittelyyn. Toivottavasti eduskuntaan mennään oikeusministeriön lausunnolla olleen luonnokseen perustuvalla esityksellä”, sanoo Collander.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
