Sähkön tuotanto harkitaan päivittäin – kuntien energiayhtiöt säästävät puuta ja turvetta pakkasten varalle

Kuntien energiayhtiöt harkitsevat päivittäin, paljonko ne tuottavat voimalaitoksissaan sähköä ja minkä verran polttoainetta säästetään tulevan talven pakkasien lämmöntuotantoon.

”Euron voitolla voi saada aikaan viiden euron vahingon”, Kuopion Energian polttoainepäällikkö Matti Voutilainen kuvaa.

Sillä hän tarkoittaa, ettei polttoainetta kannata välttämättä käyttää sähkön tuotantoon nyt syksyllä, vaikka sähkön hinta olisi korkea.

”Polttoainetta täytyy olla saatavilla lämmittämiseen kylmimmilläkin säillä.”

Hankintapäällikkö Matti Voutilainen Kuopion Energiasta kertoo, että puuenergiasopimukset ovat lyhentyneet, epävarmuus lisääntynyt ja hinta noussut. Kuva: Petri Jauhiainen

Sähkön pörssihinta vaihtelee rajusti lähinnä tuulisuuden mukaan. Jos tyynellä iso tuotantolaitos putoaa pois pelistä, hinta nousee korkealle. Silloin voimalaitokset, jotka tuottavat sekä lämpöä että sähköä, voidaan valjastaa lauhdesähkön tuotantoon, jolloin lämpö ajetaan järveen tai mereen. Se kuluttaa kuitenkin kolme kertaa enemmän polttoainetta kuin yhdistetty tuotanto.

Johtaja Janne Kerttula Energiateollisuudesta kertoo, että yhtiöt varmistavat aina ensin, että puuta riittää lämpöön ja sen jälkeen päätetään sähköntuotannosta.

”Nyt ilmat ovat olleet lämpöisiä, joten polttoainetta on säästynyt. Loppusyksy näyttää, miten polttoainetta kuluu.”

Lämmin syksy säästää puuta ja turvetta, jolloin niitä voidaan käyttää sähköön, jonka hinta halpenee.

Tuonnin tyrehtyminen on nostanut polttoaineen hintaa Suomessa. Tilastoitu hakkeen hinta on noussut 20 eurosta megawattitunnilta 25 euroon, mutta tilastot raahaavat todellisuuden perässä. Monista eristä maksetaan yli 30 euron hintaa.

Puu on Kerttulan mukaan selvästi turvetta edullisempaa, mutta turvettakin käytetään lämmön varmistamiseen.

Energiayhtiöille suunniteltu voittojen verottaminen hinnaltaan 18 senttiä kilowattitunnilta ylittävän sähkön osalta (windfall-vero) merkinnee sitä, ettei ainakaan turpeella kannata välttämättä tuottaa lauhdesähköä. Siten vero voi vähentää sähkön tuotantoa kriittisimmissä tilanteissa, Kerttula arvioi.

Kerttulan mukaan millään energiayhtiöllä ei tiedetä olevan pulaa ensi talven polttoaineista.

Energiapuun kustannukset ovat paikoin nousseet vuoden aikana enimmillään kymmeniä prosentteja, mutta paikoin pysyneet liki ennallaan pitkäaikaisissa sopimuksissa.

Kaukolämmön keskihinta oli heinäkuussa 8,2 senttiä kilowattitunnilta ja vaihtelua oli 5 sentistä 12 senttiin eri yhtiöiden välillä. Hinnat ovat olleet nousussa ja vielä tänä syksynä jotkut yhtiöt ovat korottaneet hintaa. Osa pitää hintoja ennallaan.

Voutilaisen mukaan talvella puupolttoaineesta voi Kuopiossa tulla puutetta, vaikka ”sopimusteknisesti” puun saanti on varmistettu. Ongelmia voi tulla kuitenkin talvella, jos esimerkiksi sahat eivät käy normaalitahtia, jolloin kuoren ja purun saanti vähenee.

”Nyt on jo raaka-ainetta poistunut, kun sahanpurua menee pelletiksi.”

Kuopion Energia pystyy korvaamaan energiapuun puutteen turpeella. Turpeesta on tulossa kuitenkin paikoin puutetta ensi talvena.

Yhtiö käyttää puuta ja turvetta kauden aikana 1,5 miljoonan megawattitunnin verran. Siitä puun osuus on kaksi kolmannesta. Pakkasilla turpeen osuus polttoaineesta nousee Kuopiossa puoleen, kun se nyt on 30 prosenttia, Voutilainen kertoo.

Vaikka turve on puuta kalliimpaa polttoainetta, kaukolämmön hinnan korotuksiin Kuopion Energialla ei ole suuria paineita.

Tuontipolttoainetta ei Kuopioon tuoda enää lainkaan kun Venäjän hyökkäys alkoi ja laivaus Saimaan kanavan kautta estyi.

Tampereen Sähkölaitoksella on riittävästi puuta ja muuta energiaraaka-ainetta ensi talveksi, yhtiön toimitusjohtaja Jussi Laitinen kertoo.

”Sen sijaan seuraavan talven polttoaineet voivat olla tiukassa.”

Hinnat ovat nousseet muun muassa liikennepolttoaineiden hinnan nousun vuoksi ja Tampereella on korotuspainetta kaukolämmön hintaan, joka on pysynyt pitkään melko vakaana.

”Mahdollinen täysimääräinen windfall-vero vähentänee sähkön tuotantoa metsähakkeesta, eikä ainakaan kaasulla sähköä kannata tehdä”, Laitinen arvioi.

Huoltovarmuuskeskus on ennakoinut, että valtion turpeen varmuusvarastoja otetaan käyttöön talven aikana.

Toimitusvarmuusvarastoista yhtiöt huolehtivat itse ja huoltovarmuusvarastoista päättää valtio. Siitä, kelle huoltovarmuusturvetta annetaan käyttöön, päätetään lopulta valtioneuvostossa.