Metsäteollisuuden laskusuhdanteen taustalla vaikuttaa monikin asia

Suomalaisten metsäteollisuusyritysten heinäkuiset puolivuosikatsaukset kertoivat laskusuhdanteesta. Otsikoissa kerrottiin voimakkaasta ja nopeasta käänteestä markkinoilla, poikkeuksellisista pohjalukemista, ja siitä, ettei merkkejä paremmasta juuri näy. Sekä UPM:n, Metsä Groupin että Stora Enson liiketulos pieneni selvästi viime vuoden ensimmäiseen vuosipuoliskoon verrattuna, yrityksestä riippuen 30–70 prosenttia.

Laskusuhdanteen taustalla vaikuttaa monikin asia.

Kaikkiin tuoteryhmiin vaikuttaa talouden alamäki: kun korot ja inflaatio nousevat, hankintoja lykätään ja kulutus vähenee. Samaan aikaan kun kulutus on laskenut, myös lopputuotteiden hinnat ovat painuneet alas. Varastoja on purettu ja tietyissä tuotteissa, esimerkiksi sellussa, tarjonta on kapasiteetin kasvun myötä lisääntynyt.

Kapuloita suomalaisen metsäteollisuuden rattaisiin laittaa myös venäläisen puun tuonnin tyrehtyminen.

Näitä madonlukuja lukiessa on kuitenkin hyvä muistaa, että metsäteollisuudella on mennyt kahtena viime vuonna erinomaisesti.

Sekä papereissa, kartongeissa, sellussa että sahatavarassa kysyntä oli hyvää ja lopputuotteiden hinnat nousivat historiallisen korkealle. Etenkin sellun markkinahinta Euroopassa pysyi vahvana pitkään. Myös energian hinta kävi huippulukemissa. Tämän myötä kolmen suurimman metsäteollisuusyrityksen liiketulokset peräti kaksin- tai kolminkertaistuivat vuosina 2020–2022.

Yritykset tekivät siis mainiota tulosta, vaikka ottaisikin huomioon alhaisen lähtötason eli sen, että vuoden 2020 tulosta rokotti koronapandemia.

Metsäteollisuus on kaiken kaikkiaan vientivetoinen ja suhdanneherkkä ala, johon kysynnän ylä- ja alamäet kuuluvat. Onneksi tätäkin laskusuhdannetta edelsi nousu, jonka aikana yritykset tekivät vahvaa tulosta.

Kun kuluttajien usko tulevaan palautuu ja lähestytään parempaa kysynnän ja tarjonnan tasapainoa, sektorille on odotettavissa jälleen parempia aikoja.

Metsänomistajalle teollisuuden laskusuhdanne ei ole vielä juurikaan realisoitunut. Loppuvuodesta tätä voidaan kuitenkin odottaa: heinä–elokuussa alkanut puun hintojen lasku jatkunee ja kauppamäärien voi ennakoida pienenevän.

Metsäteollisuuden valoisa pidemmän ajan näkymä sekä kasvanut kotimaisen puun tarve pitävät kuitenkin yllä positiivista pohjavirettä metsätaloudessa ja puumarkkinoilla.

Kirjoittaja on Pellervon taloustutkimus PTT:n metsäekonomisti.