
Kaikki kolme suurta suomalaista metsäyhtiötä julkistaa vuoden ensimmäisen neljänneksen tuloksensa samana päivä. Metsäyhtiöiden superpäivää vietetään torstaina 25. huhtikuuta.
Metsäteollisuutta seuraava OP:n seniorianalyytikko Henri Parkkinen sanoo, että ensimmäisen vuosineljänneksen tuloksien odotetaan olevan vielä aika alhaisia, mutta isossa kuvassa metsäteollisuus on menossa parempaan suuntaan.
”Suunta ylöspäin ei vielä näy ensimmäisen neljänneksen luvuissa. Markkinatilanne on normalisoitumassa eli pikku hiljaa varastosopeutus on ohi ja loppuvuotta kohden toimitusvolyymit arviomme mukaan vahvistuvat”, Parkkinen toteaa.
Ensimmäiseen neljännekseen osuivat Suomen satamalakko ja siitä seuranneet tehtaiden sulkemiset ja palkanmaksun katkaisut.
Muiden toimialojen yhtiöt, kuten Outokumpu, Kempower ja Vaisala ovat antaneet lakkojen takia tulosvaroituksia, mutta metsäyhtiöt eivät ole sitä tehneet.
Miksi tulosvaroituksia ei ole kuulunut?
Inderesin pääanalyytikko Antti Viljakainen arvioi, että lakoista tulee kaikille kolmelle metsäyhtiölle kahdeksannumeroiset eli kymmenien miljoonien eurojen rasitukset tulokseen. Ne vaikuttavat sekä ensimmäiseen että toiseen vuosineljännekseen.
Miksi tulosvaroituksia ei sitten ole kuulunut?
Yhtenä keskeisenä selityksenä ovat yhtiöiden väljät tulosohjeistukset. Stora Enso ohjeistaa, että vuoden 2024 operatiivisen liiketuloksen odotetaan olevan korkeampi kuin vuoden 2023 operatiivisen liiketuloksen.
Viime vuoden vertailutulos oli sen verran alhainen, että ensimmäinen kvartaali ei vielä laukaise tulosvaroitusta.
UPM:n ohjeistuksen mukaan koko vuoden 2024 vertailukelpoisen liikevoiton odotetaan nousevan vuodesta 2023. Tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla vertailukelpoisen liikevoiton odotetaan kuitenkin laskevan viime vuoden jälkimmäisestä puoliskosta.
Tämä UPM:n alkuvuotta koskeva kirjaus on niin sanotusti auki alareunastaan. Se sietää myös lakkojen menetykset.
Metsä Board arvioi vertailukelpoisen liiketuloksen tammi–maaliskuussa 2024 olevan parempi kuin loka–joulukuussa 2023. Viime vuoden viimeisen kvartaalin vertailukelpoinen liiketulos oli kovin vaatimaton 0,7 miljoonaa euroa.
Yhtiöt ovat pystyneet myös vaimentamaan lakon takia suljettujen Suomen tehtaiden tuotanto- ja toimitusmenetyksiä siirtämällä asiakastoimituksia tehtailleen ulkomaille.
Parkkinen korostaa, että yhtiöiden jatkuvat toiminnot ovat olennaisempia kuin esimerkiksi kertaluonteiset lakkomenetykset.
Yhtiöiden jatkuvat toiminnot ovat olennaisempia kuin kertaluonteiset lakkomenetykset.
Vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana sellun hinta on noussut varsinkin Euroopassa. Sekä pitkä- että lyhytkuituisen sellun hinta on ampaissut lähes pystysuoraan tämän vuoden alussa.
Havusellun hinnassa ollaan noin sata dollaria jäljessä vuoden 2022 huipusta ja lehtipuusellussa runsaat sata dollaria. Silloin havusellun tonnihinta oli noin 1 500 dollaria ja lehtipuusellun hieman alle 1 400 dollaria.
Euroopan hinnoissa on hyvä muistaa, että niistä asiakkaalle annetaan noin 40 prosentin alennus. Danske Bankin talven raportin mukaan alennusprosentit ovat jopa nousseet.
Kiinassa sellu on niin ikään kallistunut, mutta nousun kulmakerroin ei ole ollut yhtä jyrkkä kuin Euroopassa.
”Pakkauspuolella kuluttajapakkauksissa on parempi tilanne kuin aaltopahveissa tai aaltopahvien komponenteissa. Aaltopahveissa näkyy se, että teollisuustuotannon tilanne ei ole tällä hetkellä paras mahdollinen.”
Rakentamisen suhdanne on edelleen heikko, eikä lupaa suuria puutuoteliiketoiminnan tuloksille vuoden alussa.
Parkkinen arvelee, että puun hinnannousu on voinut jäädä arvioissa ja keskustelussa liian pienelle huomiolle.
”Nousu näkyy tuloksissa. Se vaikuttaa yhä enemmän. Puu kallistui viime vuoden lopulla ja sama tahti on jatkunut tammi–helmikuussa. Sellussa puun hinnannousua on saatu osittain siirrettyä lopputuotteen hintaan, kun taas pakkausmateriaaleissa hintojen suunta on ollut laskeva.”
Foex Fastmarketsin markkinaseuranta kertoo, että pakkauskartonkien hinnat ovat halventuneet vuoden 2022 lopun huipuista koko viime vuoden samoin kuin tämän vuoden ensimmäisen neljänneksen. Viime viikolla laskutrendi pysähtyi ja esimerkiksi valkoisen kraftlainerin hinta nykäisi ylöspäin vajaat kaksi prosenttia Euroopan markkinoilla.
Metsäteollisuus ry:n hintaseurannan mukaan varsinkin kuitupuun nimellishintojen nousu alkoi viime vuoden loppukesästä ja on jatkunut tänä vuonna. Nimellishinnoissa mennään jo viime vuoden yläpuolella. Pellervon taloustutkimus PTT arvioi viime viikolla, että kuitupuun keskihinta nousee tänä vuonna jopa kymmenen prosenttia.
Parkkinen odottaa yhtiöiltä myönteisiä kommentteja loppuvuoden näkymistä.
”Arvioimme, että markkina paranee loivasti, mutta itsensä automaattisesti toteuttavaa viivasuoraa riemumarssia on turha odottaa. Korkokehityksellä on suuri vaikutus talouden yleiseen kehitykseen. Ja kuten on nähty, muutokset korko-odotuksissa ovat yhä voimakkaita.”
Kirjoittaja on MT:n toimittaja.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
