Kuivatuksesta kosteikkometsätalouteen − Luken tutkijat esittävät ratkaisua suometsille
Luonnonvarakeskuksen raportti esittää siirtymistä kosteikkometsätalouteen ojitetuissa suometsissä. Ojituksien lupia kiristettäisiin ja tuhkalannoituksia lisättäisiin.
Kosteikkometsätalouteen voitaisiin ohjata esimerkiksi metsänojituksen luvanvaraisuuden tiukennuksilla ja Metka-tukijärjestelmää päivittämällä. Kuva: Rami MarjamäkiKosteikkometsätaloudelle ei ole vielä virallista määritelmää. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijoiden mukaan sitä voidaan kuvata metsätalouden muodoksi, jossa vedenpintaa pidetään perinteisiä ojitettuja suometsiä korkeammalla samalla, kun puuntuotantoa jatketaan taloudellisesti kannattavasti.
”Tällöin sekä maaperän hiilivaraston hupenemista että suometsistä tulevaa vesistökuormitusta on saatu merkittävästi vähennettyä. Kosteikkometsätalouden periaattein hoidetuissa metsissä myös luonnon monimuotoisuutta on saatu lisättyä. Siirtymä edellyttää eri suometsien erityispiirteiden tunnistamista ja ymmärrystä toimenpiteiden vaikutuksesta ympäristöön”, tutkija Päivi Väänänen Lukesta sanoo.
Suomessa on metsätalouden piirissä 4,6 miljoonaa hehtaaria ojitettuja suometsiä. Ojitukset ovat merkittävästi kasvattaneet Suomen metsävaroja. Samalla metsäojittaminen on heikentänyt luonnon monimuotoisuutta, ja suometsätalouden harjoittaminen on aiheuttanut mittavaa vesistökuormitusta ja kasvihuonekaasupäästöjä, Luke toteaa tiedotteessaan.
Kuivatuksesta kosteikkometsätalouteen – Ojitettujen suometsien metsänhoidon visio -julkaisun tavoitteena on esittää kokonaisnäkemys siitä, mitä ojitetuille suometsille pitäisi tehdä.
Kosteikkometsätalouteen siirtymistä pitäisi tutkijoiden mukaan ohjata esimerkiksi tuottamalla tietoa eri toimijoiden käyttöön, kehittämällä sääntelyä sekä taloudellisilla kannustimilla.
”Sopivia keinoja voisivat olla esimerkiksi metsänojituksen luvanvaraisuuden tiukentaminen, Metka-tukijärjestelmän päivitys sekä kosteikkometsätalouden pilotti, jolla luotaisiin maanomistajille kannustimia kokeilla erilaisia kosteikkometsätalouden muotoja ympäristöhaittojen vähentämiseksi”, Väänänen kertoo.
Merkittävä haaste kosteikkometsätalouteen siirtymisessä on se, että vesitalous ulottuu maanomistuksen rajojen yli samalla kun kuviokohtaiset toimenpiteet ovat lähtökohtaisesti yksittäisten metsänomistajien päätettävissä.
Raportin mukaan tuhkalannoitukset tulisi tulevaisuudessa nähdä puuntuotannon jatkamisen perusedellytyksenä ja välttämättömänä osana suometsänhoitoa. Suometsien lannoitukset tukevat myös suometsien kasvatusta nykyistä märempinä.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
