Tornator ahnehtii metsätiloja

Metsämaa kiinnosti viime vuonna ostajia huippuhinnoista huolimatta. Noin kaksi kolmesta metsätilasta päätyi yksityiselle metsänomistajalle. Yrityksistä etenkin Tornator ostaa metsätiloja vauhdilla.

Metsätilakaupassa on viimeisen kymmenen vuoden aikana nähty suuria muutoksia. Lähtötilanteessa metsätilat vaihtoivat omistajaa yksityiseltä metsänomistajalta toiselle. Tilanne muuttui, kun sijoittajat keksivät, että metsillä ja puukaupalla voi tehdä tiliä.

Ammattimaisten sijoittajien osuus metsätilojen kaupasta nousi huippuunsa vuonna 2022. Silloin heidän haltuunsa päätyi lähes puolet myyntiin tulleista metsätiloista.

Sijoittajat suosivat keskimääräistä suurempia ja puustoisempia tiloja. Siksi heidän osuutensa myytyjen tilojen pinta-alasta ja kauppasummasta nousi yli puoleen.

”Kokonaistilastossa on mukana pieniä, alle 10 hehtaarin puuhapalstoja ja näkösuojia. Kiinnostavampaa on katsoa yli 10 hehtaarin tilojen kauppaa”, toteaa johtava asiantuntija Esa Ärölä Maanmittauslaitoksesta.

Vielä vuonna 2015 yli 10 hehtaarin metsätilat vaihtoivat omistajaa metsänomistajalta toiselle. Heidän osuutensa oli lähes 90 prosenttia kaikista kaupoista.

Pinta-alalla ja kauppasummallakin mitattuna yksityisten metsänomistajien osuus oli noin kolme neljäsosaa.

Sijoitusrahastojen metsäostojen alettua yksityisten metsänomistajien osuus kaupoista romahti nopeasti.

Vuonna 2022 rahastot kahmivat enemmän kuin kaksi viidesosaa pinta-alalla mitatuista kaupoista. Yksityisten metsänomistajien osuus myytyjen metsätilojen pinta-alasta putosi 38 prosenttiin ja yritysten haltuun niistä päätyi 15 prosenttia.

Noiden lisäksi metsää ostivat muut, ei ammattimaiset sijoittajat, kuten yhteismetsät. Heidän osuutensa jäi 4 prosenttiin.

Metsätilan hakkuumahdollisuudet kiinnostavat ostajia. Kuva: Petteri Kivimäki

Viime vuonna rahastojen osuus metsätilakauppojen määrästä putosi reiluun kymmenekseen. Pinta-alasta ja kauppasummasta niiden osuus pysyi silti noin 23 prosentissa.

Kauppaa metsistä tekivät lähinnä kotimaiset sijoittajat.

”Ulkomaisten rahastojen osuus metsäkauppojen määrästä jäi vajaaseen 3 prosenttiin ja kauppasummasta 10 prosenttiin. Siinä korostui yksi todella suuri 10 miljoonan euron kauppa”, kertoo toimitusjohtaja Mika Venho Suomen Sijoitusmetsistä.

Rahastojen tilalle ovat nousseet yritykset. Viime vuonna niiden osuus yli 10 hehtaarin metsätilojen kaupasta kasvoi yli neljännekseen pinta-alalla mitattuna.

Etenkin Tornator jatkoi aktiivista metsien ostamista. Se hankki viime vuoden aikana 35 000 hehtaaria metsää Suomesta.

Stora Enson metsistä alkunsa saanut Tornator on Suomen suurin yksityinen metsänomistaja. Se aikoo kasvattaa metsäomaisuutensa yli miljoonaan hehtaariin.

Metsäkauppa hiljeni ja myyntiajat pitenivät talvella Pohjois-Suomessa. Kuva: Jaana Kankaanpää

Myös yhteismetsien ja muiden ei kaupallisten sijoittajien osuus metsäkaupoista on lievässä kasvussa. Kaikista myyntiin tulleista tiloista ne hankkivat noin joka kymmenennen.

Uutta metsää ovat hankkineet sekä uudet että vanhat yhteismetsät. Järjestelmällisen metsäalan kasvattamisen sijaan niiden ostot ovat silti enemmän yksittäisiä kauppoja.

Metsätiloista maksettiin viime vuonna vuosituhannen kovimpia nimellishintoja. Kesän jälkeen alkanut kantohintojen lasku heijastui niihin viiveellä.

Ärölän mukaan kantohintojen laskun vaikutus jäi vähäiseksi vielä viime vuonna.

”Hinnoissa näkyi pientä pehmenemistä talvella. Myös myyntiajat pitenivät etenkin Pohjois-Suomessa”, Venho kertoo puolestaan.

Venho odottaa metsätilakaupan virkistyvän kevään edetessä. Silloin selviää myös käypä hintataso.

Viime vuonna kauppoja solmittiin eniten pienistä, alle 20 hehtaarin kohteista. Suuria yli 100 hehtaarin metsätiloja myyntiin tulee harvoin.

”Etelä- ja Väli-Suomessa suuremmat metsäkiinteistöt menevät todennäköisemmin kaupaksi kuin pienet. Niitä on markkinoilla kysyntään nähden vähän,” toteaa Suomen Sijoitusmetsien metsätietopäällikkö Eero Viitanen.

Maakunnista metsätilakaupan kärjessä on perinteisesti ollut Pohjois-Pohjanmaa.

Viime vuonna lähes puolet metsätilakaupoista solmittiin Väli-Suomessa. Etelä-Suomen suhteellinen osuus markkinasta on kasvanut aiempiin vuosiin verrattuna, kun taas Pohjois-Suomen ja Lapin osuudet ovat pienentyneet.

Ostajia kiinnostavat etenkin kivennäismaavaltaiset sekä varttuneisiin kehitysluokkiin painottuvat kohteet. Hakkuumahdollisuudet ovat aina plussaa. Samoin hyvin hoidettu tiestö.

Taloustilanteen kiristyminen korostaa oikean hinnoittelun merkitystä.

”Jos hintapyyntö asetetaan selvästi markkina-arvon yläpuolelle, myyntiajat venyvät. Realistinen hinnoittelu lisää ostajien kiinnostusta ja vauhdittaa kaupankäyntiä”, toteaa Venho.