Metsäkatoasetus rasittaa viljelijän lisäksi myös S-ryhmää – pahinta on luottamusta nakertava poukkoilu

EU:n metsäkatoasetusta on säädetty, sorvattu ja lykätty, ja uudesta lykkäämisestä liikkuu edelleen huhuja.

MT Livessä vieraillut S-Ryhmän EU-vaikuttamisesta vastaava yhteiskuntasuhdepäällikkö Päivi Wood pitää mahdollisena, että asetus voi vielä muuttua.

Uutta lykkäystä tai asetuksen kaatumista kokonaan suurempana ongelmana Wood näkee metsäkatoasetuksen jatkuvan veivaamisen ja sen vaikutuksen EU:n uskottavuuteen lainsäätäjänä.

”Asetuksen voimaantulo oli päätetty, mutta sitten se revitään auki. Heijastuuko tällainen toimintatapa myös muuhun EU:n lainsäädäntöön?”

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK on kritisoinut metsäkatoasetusta turhan byrokratian luomisesta vastuullisille yrittäjille ja metsänomistajille.

Kaupan kohdalla asetuksen ensimmäinen versio on edellyttänyt komission tietojärjestelmään ennen tuotteiden saattamista markkinoille tehtävän ilmoituksen tekemistä. Ilmoitus tulee tehdä metsäkatoa aiheuttavista tuotteista, kuten kahvista tai suklaasta.

”Kun kaupan varastoon tulee kahvilava, siitä tehdään ilmoitus. Kun kahvipaketti myydään kaupan rakenteiden sisällä eteenpäin asiakkaalle, tehdään jälleen uusi ilmoitus samasta tuotteesta samaan informaatiojärjestelmään”, Wood kuvailee.

Pahimmillaan sama tuote piti siis ilmoittaa monen kertaan.

”Se tuntui tavallaan aika järjettömältä, että samasta tavarasta tehdään ilmoituksia kerta toisensa perään. Tämä lisää myös inhimillisen virheen riskiä kirjauksissa.”

Asetuksen soveltaminen alkaa suurissa ja keskisuurissa yrityksissä vuoden 2026 lopussa, Pienemmät ja mikroyritykset asetuksen vaatimukset tulevat pakollisiksi kesäkuussa 2027.

Asetuksen voimaantuloon on Woodin mukaan valmistauduttu ja investoinnit sitä varten on kaupanalalla tehty.

”Tärkein asia on se, että asetuksen tavoitteet ovat hyvät. Se on keino ja väline päästä tavoitteeseen.”

Wood arvioi, etteivät komission tulevan arvion esittämät ongelmat eivät ole kovin suuria, ja siksi EU:lta tuskin on tulossa helpotusta tuottajille.

Asetuksen ongelmista julkaistaan arvio huhtikuun loppuun mennessä.

Maataloustuottajien asemaa elintarvikeketjussa ei ole koettu reiluksi. Aseman parantamiseen tähtäävään epäterveiden kauppatapojen direktiiviin on tulossa loppuvuodesta muutoksia.

Komissio on jo tehnyt arvion direktiivin ongelmista. Sitä, veisivätkö direktiivin muutokset kaupan asemaa elintarvikeketjussa ei toivottuun suuntaan, on Woodin mukaan vaikea vielä arvioida.

”Vaikuttamisen hetki on nyt, ja peli on auki”, Wood toteaa.

Direktiivin vuoden 2021 voimaantulon jälkeen on Woodin mukaan eletty poikkeavia aikoja, joihin on mahtunut mukaan koronapandemia, Venäjän hyökkäyssota sekä energiakriisi.

”Onko 2021 alkanut ajanjakso sellainen, joka antaa objektiivisen kuvan? Tämän komissio toivottavasti ottaa huomioon”, hän sanoo.

Direktiivin kansallinen soveltaminen on myös erittäin haastavaa, kun mukana on 27 EU-maata eli yhtä monta keskenään erilaista markkinaa.

Päivi Woodin mukaan komissio on onnistunut jo keventämään metsäkatoasetuksen käytännön toteuttamiseen kohdistuvaa hallinnollista taakkaa.  Kuva: Jaana Kankaanpää

Komission arviossa nousee esiin huoli siitä, etteivät tuottajat uskalla tuoda ilmi ketjun epäreiluja käytäntöjä.

Woodin mukaan viranomaisilla on jo tällä hetkellä valtuudet puuttua mahdollisiin väärinkäytöksiin, mutta näitä ei komissioin raportissa ole ilmoitettu.

”Seuraava askel on se, mitä pystytään tekemään lainsäädännön keinoilla”, Wood sanoo.

”Meidän pitää puuttua siihen, miten ratkaisemme tuottajien pelkokertoimen lainsäädännössä.”

Siihen, huolestuttaako EU-säätelyn liiallinen puuttuminen kauppaan ja se asemaan, Wood vastaa, että tarkastella pitäisi kokonaisuutta, ei vain yhtä toimijaa.

”Tämä ole pelkästään kaupan kysymys. Ei kukaan halua epäreilua kilpailua”, hän sanoo.

”Mielestäni komission raportista ei käynyt ilmi, että kaupan ylivalta ketjussa olisi uhka.”