Finsilvan toimitusjohtaja Juha Hakkarainen pitää metsästystä tärkeänä osana metsätalouden sosiaalista kestävyyttä. Kuva: Finsilva
Kun omistaa todella paljon metsää, hirvituhoilla ei ole merkitystä kannattavuuteen
Finsilvan mukaan on tärkeää, että hirvenpyyntiluvat hyödynnetään täysimääräisesti, sillä paikoin taimikoista ei jää mitään jäljelle.Tilaajalle
Finsilva edellyttää, että hirviluvat haetaan ja käytetään täysimääräisinä. Kuva: Timo Heikkala137 000 hehtaaria metsää omistava Finsilva on yksi Euroopan suurimmista yksityisistä ja itsenäisistä metsänomistajista.
Yhtiön toimitusjohtaja Juha Hakkarainen pitää metsästystä tärkeänä osana metsätalouden sosiaalista kestävyyttä. Siksi yhtiö vuokraa maitaan paikallisille metsästysseuroille.
Vuokralaisilta Finsilva edellyttää kuitenkin, että hirviluvat haetaan ja käytetään täysimääräisinä.
”Hirvi kuuluu luontoon”, Hakkarainen painottaa. Nyt kanta on kuitenkin lähtenyt nousuun, joten hänen mukaansa tavoitemääriin pitää pyrkiä systemaattisesti.
”Tavoitetta voisi jopa vähän laskea”, hän toteaa.
Hän kertoo, että paikallisesti joillain alueilla saattaa olla 50–80 hirveä tuhatta hehtaaria kohti. Kun katsotaan hirvitalousalueiden keskiarvoja, korkein tiheys on etelärannikolla, jossa tiheys on kahdella hirvitalousalueella 5,0 hirveä tuhatta hehtaaria kohti.
Hakkarainen kertoo, että kokonaisuudessa hirvituhoilla ei ole merkitystä yhtiön kannattavuuteen.
”Yksittäiset talvilaitumet ovat kuitenkin lohduttomia. Voi olla niin, että niissä ei ole mitään elävää.”
Isona instituutiona Finsilva ei hyödy hirvieläinvahinkojen korvausjärjestelmästä, vaan tappiot jäävät yhtiön itsensä maksettavaksi.
Hirvilauman kaluamat taimikot yhtiö antaa olla ja toivoo, että tietty määrä kuitenkin selviää yli taimivaiheen.
Heikompi tilanne on yksityisellä maanomistajalla, joka omistaa metsää esimerkiksi muutaman sadan hehtaarin verran. Jos hirvilauma asettuu talveksi taimikkoon, siitä ei välttämättä jää mitään jäljelle.
Varsinkin lumisina talvina hirvet minimoivat liikkumista ja saattavat siksi viipyä ja aterioida pitkään yhdellä taimikolla.
”Yksittäiset talvilaitumet ovat lohduttomia. Voi olla niin, että niissä ei ole mitään elävää.”
Hakkaraisen mukaan ilmiötä ei pystytä kokonaan poistamaan, mutta haittoja pitää pyrkiä pienentämään.
”Ensinäkin on tärkeää, että hirvilupien kanssa ei himmailla, vaan että ne hyödynnetään täysimääräisesti.”
Lisäksi Hakkaraisen mukaan on tärkeää pohtia, millä keinoilla hirviä houkutellaan ja karkotetaan, jotta tuhot metsätaloudelle minimoidaan.
Hakkaraisen mukaan hirvikannan säätelyn päätöksentekojärjestelmää pitäisi kehittää.
”Olen vahvasti sitä mieltä, että metsänomistajan ääni pitäisi kuulua paremmin.”
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
