Näin karhunmetsästyksen seisaus näkyy – MT:n lukija raportoi: täällä karhu oli ennen harvinaisuus, nyt ne tupsahtavat riistakameran kuviin harva se päivä

Kun karhunmetsästys on jäissä poronhoitoalueen ulkopuolella, karhukanta on kasvanut. Tällainen on tilanne muun muassa Pieksämäen seudulla, kertoo Pieksämäen riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Ilkka Kinnunen.

”Tämä on karhun levittäytyneisyysaluetta. Kanta kasvaa hitaasti, mutta varmasti. Meillä on huoli, sillä todennäköisyys karhujen ja ihmisten kohtaamisesta aiheutuneista konflikteista lisääntyy samalla”, Kinnunen arvioi.

Hän kertoo, että vesistöt estivät pitkään karhujen leviämisen alueelle, mutta karhukannan kasvaminen idemmässä on tuonut karhuja myös Pieksämäen alueelle.

Virtasalmelainen MT:n lukija on havainnoinut tilannetta kesän aikana. Hän arvelee alueella olevan kolme tai neljä karhua. Viikon aikana riistakamera on ikuistanut ne kolmesti. Autosta hän on nähnyt karhuja tänä kesänä kahdesti. Lukija haluaa pysyä nimettömänä.

”Näköhavainnot ovat lisääntyneet. Pari vuotta sitten oli vahinko, jos karhun sai riistakameran kuvaan, nyt niitä näkee harva se päivä”, hän kertoo.

Lukija ei ole kuullut, että karhut olisivat vielä aiheuttaneet häiriötä, vaikka lähin asutus on puolentoista kilometrin päässä riistakamerasta. Hän toivoo kuitenkin karhunkaatolupia, sillä nyt niitä ei ole.

Ilkka Kinnunen kertoo, että alueelle haettiin kahden karhun pyyntilupaa, mutta sitä ei saatu. ”Jos karhuja saataisiin metsästettyä, niillä säilyisi luontainen arkuus ihmisiä kohtaan. Näin ei tulisi roskiskarhuilmiötä”, hän toteaa.

Kun lupia kaatamiseen aiempina vuosina saatiin, alueen riistanhoitoyhdistyksissä sovittiin, ettei niin sanottuja korpikarhuja kaadeta, vaan kohteena ovat roskiskarhut.

”Meillä oli muutama vuosi sitten emo, joka kasvatti kaksi pentuetta. Ne käänsivät roskiksia ja olivat lähimmillään kahden kilometrin päässä Pieksämäen torista. Niiden perässä mentiin kaksi vuotta. Poliisi antoi karkotusmääräyksiä, mutta karhut vaihtoivat paikkaa kylältä toiseen.”

Tilanne ratkesi ja uusia roskiskarhuja ei ole sen jälkeen havaittu.

”Kaikki kolme ammuttiin kannanhoidollisella luvalla samana syksynä. Ongelmat loppuivat siihen”, Kinnunen painottaa.

Nyt lupia ei siis ole, mutta karhut eivät ole vielä aiheuttaneet häiriöitä.

”Jos tilanne tulisi, niin silloin mennään poliisin ohjeistuksen mukaan. Todennäköisyys kuitenkin kasvaa, että karhut ja ihmiset törmäävät”, hän pohtii.

Riistanhoitoyhdistyksessä toimii suurriistavirka-apuryhmä (SRVA) poliisin apuna.

Kuitenkin neljäsosa ryhmän jäsenistä lopetti ryhmässä toimimisen. He vastustavat suurpetopolitiikkaa eli sitä, ettei karhunkaatolupia saada.

”Ymmärrän, ettei ole mieltä kasvattaa ja kouluttaa koiraa karhunmetsästykseen, jos sitä ei pääse sellaisessa käyttämään”, Kinnunen toteaa.