

Varsinkin ensimmäisiä puukauppojaan tekevän voi yllättää se, kuinka vähän rahaa puukaupasta jää käteen. Tämä johtuu usein siitä, että kaupan yhteydessä hankitut palvelut tekevät ison loven hakkuutuloon.
Tuttava esitteli metsänhoitoyhdistykseltä saamiaan laskuja. Kauppasumman jälkeen menorivillä lukee esimerkiksi ”Hankinta- ja muut kulut”, jonka sisällöstä hänellä ei ollut aavistustakaan. Hankinta- ja muut kulut näyttäisivät olevan yhdistyksen oman korjuupalvelun kuluja, vaikkei sitä laskussa mitenkään avata. Korjuupalvelua hyödyntäen kauppa toimii eri logiikalla kuin tavanomainen pystykauppa.
Kyseisestä 281 kuution kaupasta ostaja maksoi 21 770 euroa, josta hankinta- ja muut kulut söivät 5 779 euroa eli 27 prosenttia tulosta. Jälkeenpäin häneltä laskutettiin vielä laikutuksesta ja ojien perkauksesta 2 422 euroa (11 %) sekä valtakirjakaupan hinta jäsenalennuksella vähennettynä 811 euroa (3,7 %). Kaikki summat ovat ilman arvonlisäveroa. Lisäksi myyntitulosta pidätettiin 19 prosentin ennakkovero 3 038 euroa.
Puukauppaan liittyviä lisäpalveluja ovat hakkuualueen ennakkoraivaus, hakkuuaukon muokkaus, taimien hankinta ja istutus. Palveluja tarjoavat kaupanteon yhteydessä niin puun ostajat kuin metsänhoitoyhdistykset.
Myös puukaupan kilpailuttaminen, ostajan valinnassa avustaminen, hakkuujäljen ja hakkuumittausten valvonta sekä mahdollisten tukien hakeminen ovat maksullisia. Näitä palveluja tarjoavat metsänhoitoyhdistykset ja yksityiset metsäalan yritykset.
Nämä kaikki palvelut metsänomistaja voi hankkia kuitenkin myös itsenäisesti eri paikoista ja vielä kilpailuttaakin ne. Osan tai kaikki voi tehdä myös itse.
Metsänhoitoyhdistys ajaa jäsentensä etua, mutta aina sekään ei esittele puukauppaan liittyvien palvelujen erilaisia hankintamahdollisuuksia, kun omiakin palveluja pitäisi saada myytyä. Puuta ostavien metsäyhtiöiden liiketoimintaan taas kuuluu olennaisena osana myydä omia palvelujaan.

Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon johtaja Pekka Sahlman sanoo, että jäsenet ovat aika hyvin tietoisia palvelujen hinnoista. Pohjois-Savon yhdistys ei ole sama, jolta alussa mainittu henkilö on puukauppapalvelut hankkinut.
”Yhdistysten jäseniä edustaa heidän valitsemansa hallitus, joka päättää taksoista. Hintataulukot ovat samoja kaikille jäsenille, mutta ne on porrastettu esimerkiksi taimissa eräkoon mukaan ja raivaussahatöissä puun poistuman ja työn vaikeuden mukaan.”
Metsänhoitoyhdistys tuottaa palveluja sekä omalla työvoimalla että urakoitsijoilla. Alihankkijat kilpailutetaan, ja myös oman työn hintaa seurataan.
”Ei siellä ilmaa ole”, Sahlman sanoo.
Hän muistuttaa, että hinta ei ole ainut kilpailutekijä, vaan myös työn laadulla ja esimerkiksi metsän uudistamisen nopeudella on merkitystä.
Metsänhoitoyhdistysten hinnat eivät ole julkisia, ja Suomessa on kymmeniä metsänhoitoyhdistyksiä, joilla jokaisella on omat toimintatapansa ja taksansa.

Työkustannusten päälle metsänhoitoyhdistys ottaa katteen, jolla rahoitetaan sen toimintaa. Katteet menevät kiinteisiin kustannuksiin, etupäässä toimihenkilöiden palkkoihin. Pelkillä jäsenmaksuilla hallintoa ei pysty pyörittämään, Sahlman sanoo.
Sahlman ymmärtää, että metsänhoitotöiden hinta voi yllättää metsänomistajan, jolla ei ole tietoa töiden hinnoista. Hän muistuttaa kuitenkin, että ainakaan metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savo ei peri puukauppapaketista edes omakustannushintaa.
”Palvelun tuottaminen maksaa enemmän kuin laskutamme siitä. Jos taas taimikaupat ja työnhankinta onnistuvat, kate jää niistä.”
Puukauppapaketti tai puukauppatuote, kuten virallinen termi kuuluu, on kokonaisuus, johon ovat toistaiseksi sisältyneet leimikon teko, kaupan ajoitus, kilpailutus, ostajan valinnassa auttaminen ja korjuun valvonta paikan päällä.
Korjuun valvonta paikan päällä ollaan nyt irrottamassa paketista, joten siihen kuuluisi jatkossa vain etävalvonta.
Metsänhoitoyhdistysten katteet ovat tärkeitä, sillä yhdistyksistä osan talous on huonoissa kantimissa.
Yksi taloudellisesti pinteeseen joutunut metsänhoitoyhdistys on Mhy Keski-Suomi, joka joutuu lomauttamaan toimihenkilöitään. Samanaikaisesti yhdistyksessä on meneillään muutosneuvottelut, jotka voivat johtaa kahdeksan työsuhteen päättymiseen.
Yhdistyksen katteen pitää olla sellainen, että toiminta pysyy turvallisella pohjalla. Nollasummapelillä toimintaa ei pysty pyörittämään.
Metsänhoitoyhdistyksissä on sellaisia, jotka ovat pärjänneet taloudellisesti heikosti ja niitä, jotka ovat pitkäjänteisemmin osanneet harjoittaa kannattavaa toimintaa. Taloudellisesta vakaudesta hyötyvät jäsenetkin, sillä silloin yhdistys voi tarjota palveluja hieman halvemmallakin.
”Palveluiden aktiivinen tarjoaminen ja myynti ovat osa vastuullista metsänhoitoa ja kiinteä osa puukauppaamme.”
Metsäyhtiö UPM pyrkii tarjoamaan puuta myyville asiakkaille aina oheispalveluja.
”Aktiivinen tarjoaminen ja myynti ovat osa vastuullista metsänhoitoa ja kiinteä osa puukauppaamme”, kertoo UPM:n yksityispuukaupan ja palveluiden päällikkö Janne Vaittinen.
Lisäpalveluista tehdään puunmyyjän kanssa erillinen sopimus, ja töistä veloitetaan laskulla erillään puukauppatuloista. Tosin joskus asiakkaat pyytävät pidättämään kulut suoraan puukauppatulosta.
Asiakas voi ostaa haluamansa palvelut ja esimerkiksi hoitaa taimien istutuksen itse. Näin Vaittisen mukaan usein tapahtuukin.
Satunnaisesti UPM:lle puuta myyvien metsänomistaja-asiakkaiden lisäksi UPM:llä on kumppanuusasiakkaita. Kumppanuus on toimintamalli, jossa metsäyhtiö hoitaa asiakkaiden metsäomaisuutta, Vaittinen luonnehtii.
Metsänhoitotöiden hinnoittelu perustuu voimassa olevaan hinnastoon ja työvaikeusluokitteluun raivaussahatöiden osalta. Vaittinen ei kommentoi liikesalaisuuteen vedoten UPM:n metsäpalvelujen katteita.
”Sen voin todeta, että yhtiölle on tärkeää veloittaa asiakkaalta sellainen hinta, joka mahdollistaa vastuullisen korvauksen maksamisen työn toteuttajalle.”
Joko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat ajankohtaisia juttuvinkkejä sähköpostiisi kerran viikossa tilaamalla maksuttoman metsäuutiskirjeen.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
