Lohen kalastaminen onnistuu Tornionjoen koskilla myös rannalta, sillä lohi pysähtyy usein rantojen lähelle hitaampaan virtaan. Kuvassa lohta kalastetaan Korpikoskella Pellon kylän eteläpuolella. Kuva: Kari Lindholm
Lohikiistat jarruttavat kalastusmatkailua Tornionjoella − Kalervo Aska kertoo, mitä tilanteen korjaantuminen vaatii
Lohen laillinen omistaja on edelleen ratkaisematta. Tämä jarruttaa kalastusmatkailun kehittämistä Euroopan parhaalla lohijoella.TilaajallePello
”Katsomme, että kalastusoikeus koskitiloilla kuuluu maanomistajille. Tähän on historialliset ja juridiset perusteet”, Tornion-Muonionjokiseuran puheenjohtaja Kalervo Aska sanoo. Kuva: Kari LindholmTornionjoen lohenkalastusoikeuksista vääntäminen seisahtui paikallisten erävoittoon Kukkolankoskella, kun Metsähallitus myönsi kalastusoikeuden kuuluvan Kukkolankosken koskitilalla paikallisille.
Tornion-Muonionjokiseuran puheenjohtaja Kalervo Aska toteaa, ettei Metsähallituksen omalla päätöksellä ole velvoittavaa lainvoimaa, ellei pääkysymystä vahvisteta tuomioistuimessa.
”Metsähallitus halusi välttää oikeuskäsittelyn”, Aska arvioi.
Tornionjokivartisilla on luottamuspula valtionyhtiöihin, jotka väittävät kalastusoikeuksien kuuluvan niille.
”Voimayhtiö Fortum on väittänyt, että omistamiensa Tornionjoen koskitilojen kalastusoikeudet kuuluvat sille, koska vesialueetkin ovat Fortumin. Suomen valtio on Fortumin pääomistaja. Kalastusoikeuksia ei luovutettu vesivoimakaupoissa.”
Kalastusmatkailun kehittäminen vaatisi Askan mukaan sitä, että lohenkalastuksen lailliset osapuolet ovat selvillä.
Lohensoutajilta kysytään pitkäjänteisyyttä, sillä tärppejä tulee harvoin. Heikkoina lohivuosina moni joutuu palaamaan joelta tyhjin käsin. Kuva: Kari Lindholm”Katsomme, että kalastusoikeus koskitiloilla kuuluu maanomistajille. Tähän on historialliset ja juridiset perusteet.”
Valtio määrää lohenkalastuksesta Tornionjoella. Paikalliset joutuvat ostamaan alun perin turisteille kohdistetun viehepyyntiluvan ja maksavat siitä saman hinnan kuin turistit.
Valtion penseys tornionjokivartisia kohtaan näkyy Askan mukaan esimerkiksi siinä, ettei alueelle ole saatu nousemaan kalastuksen kehittämishankkeita. Aska luonnehtii valtion polkevan Tornionjoen lohen arvostuksen lenkkimakkaran tasolle.
Asenteiden taustalla huokuu viljelykalatalouden henki, jota harjoitettiin vuosikymmeniä, kun Muonion kalanviljelylaitoksen tuottama lohen jättisato kalastettiin merialueilla.
Tilanne muuttui lohenviljelyn loputtua Muoniossa ja merellä tapahtuvan ammattikalastuksen rajoitusten lisääntymisen myötä.
”Lohen merisaaliin määrä sukelsi kahden prosentin tasolle reilussa 30 vuodessa.”
Rajoituksista huolimatta Tornionjokeen nousevien emokalojen määrä on useimmiten liian vähäinen, vaikka joki on Itämeren suurin yksittäinen lohen luonnonpoikasten tuottaja noin 45 prosentin osuudella.
”Lohen uhkana on toukokuun alussa käynnistyvä varhennettu lohenkalastus merellä, joka kohdistuu valikoimatta myös Tornionjoen luonnonlohiparviin”, iktyonomi Pekka Oinonen Tornion-Muonionjokiseurasta sanoo.
Lohen nousu on jäänyt tänä kesänä vähäiseksi. Kuva: Kari LindholmLohen lisääntymisen turvaavan nousulohien määrän tulisi Oinosen mielestä olla vähintään 60 000–80 000 kudulle nousevaa yksilöä. Noin 100 000 nousulohta tilastoitiin vuosina 2014 ja 2016. Vuonna 2021 päästiin reiluun 90 000 loheen, jonka jälkeen määrät romahtivat.
”Tornionjoen vesistö on rehevöitynyt huolestuttavasti viimeisten 20 vuoden aikana, mikä heikentää kutupaikkojen tilaa”, Oinonen huomauttaa.
Jokiseuran jatkuvana huolena on lohen heikko ravintotilanne Itämerellä, jossa lohen pääravinto on silakka. Ravinnon vähentymisen seurauksena silakat ovat olleet laihoja ja niihin kohdistuu voimakas kaupallinen kalastus.
”Uusimpien tietojen mukaan lohen ravintotilanne olisi kuitenkin korjaantumassa”, Kalervo Aska sanoo.
Lohen nousu on jäänyt tänä kesänä vähäiseksi kesäkuun kolmannelle viikolle saakka, ja lohisaalis on toistaiseksi niukka. Yli 1 000 lohen päiväkohtaisiin nousulukemiin päästiin Kattilakosken mittauspisteellä vasta kesäkuun lopulla.
Tornion-Muonionjoen kalastuskiintiö on kaksi lohta kalastajaa kohti kalastuskaudessa. Taimenen kalastaminen on kielletty
”Kolarin Lappeassa saatiin kesäkuun neljänteen viikkoon mennessä 13 lohta. Huippuvuonna 2014 täältä saatiin tuohon mennessä yli 500 lohta”, kalastusopas Juha Pieskä Kolarista vertaa.
Tornion–Muonionjoen kalastuskiintiö on kaksi lohta kalastajaa kohti kalastuskaudessa. Taimenen kalastaminen on kielletty koko vesistöalueella, ei pelkästään pääväylässä.
”On edelleen merkkejä siitä, ettei kaikkia saaliiksi saatuja lohia aina ilmoiteta, vaan kalastusta jatketaan, vaikka kiintiö on täyttynyt”, kalastusopas Juhani Leutola Torniosta kertoo.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
