
Helikopteri lentää vauhdikkaasti Jalasjärven Luopajärvellä mäntymetsän päällä, pudottaa lastinsa latvuston ylle ja kaartaa sitten jyrkästi pellon laidassa odottavan lastausauton luokse. Uusi lannoitelasti vaihdetaan kyytiin ja helikopteri lentää seuraavan kierroksen.
Metsäkeskuksen mukaan tuhkalannoituksia tehdään Suomessa noin 12 000 hehtaarilla vuosittain. Sopivaa lannoitusalaa olisi viisinkertainen määrä. Lannoitukseen kelpaavaa puutuhkaa syntyy puuta polttavissa voimalaitoksissa. Puutuhkaa ohjautuu vuosittain kaatopaikoille ja esimerkiksi maanrakennukseen, vaikka sitä voisi hyödyntää metsissä lannoitteena.
Tuhkalannoitus lisää oikein kohdennettuna puuston kasvua. Lisäksi sen nähdään metsikköä laajemmassa tarkastelussa lisäävän hiilen sidontaa ja auttavan ilmastonmuutoksen hillinnässä.
Metsänomistaja Mikko Tukeva seuraa lannoitusta metsän laidalla. Nyt lannoitettava, talvella harvennettu männikkö on 60–70-vuotiasta. Helikopterilannoitus tehdään Tukevan metsiin ensimmäistä kertaa.
”Tilasin tuhkalannoituksen keväällä, ensiharvennuksen jälkeen. Tuhkalannoite antaa kasvuun vauhtia seuraaviksi vuosikymmeniksi. Tavoite on saada metsä lihomaan ennen päätehakkuuta.”
Metsien lannoitus kivennäis- ja turvemailla poikkeaa toisistaan. Turvemaalla puusto saa yleensä riittävästi typpeä, mutta fosforista, kaliumista ja boorista on puutetta. Puu- ja turvetuhka korjaa näiden ravinteiden puutosta ja vapauttaa maaperästä ravinteita, erityisesti turpeessa olevaa typpeä, puuston käyttöön. Lannoite sisältää myös hivenravinteita.
Ravinne-epätasapaino hidastaa kasvua, vaikka metsä on sinänsä kasvukykyinen. Ravinnepuutos voi näkyä puiden neulasissa tai latvuston kehityshäiriöinä. Ravinnepuutokset voidaan määrittää neulasista tehtävän ravinneanalyysin avulla, mutta useimmiten arvio lisäravinteiden tarpeesta tehdään silmämääräisesti. Tukevan männikön kaltaisella turvemaalla kaliumin puutos voi aiheuttaa neulasten kuolemista.

Tuhkalannoitusta suositellaan keskiravinteisille ja runsastyppisille kasvupaikoille, ojitetuille turvemaille. Karuilla kasvupaikoilla tuhkalannoituksen hyöty jää vähäiseksi.
Tukevan metsään tuhkaa levitettiin noin 3 000 kiloa hehtaarille.
”Tuhkalannoituksen vaikutus kestää pitkään, jopa 40 vuotta, ja sillä saavutetaan keskimäärin kolmen kuution hehtaarikohtainen lisäkasvu vuodessa”, Tukeva mainitsee.

Helikopterilevitys on nopea toimenpide. Kymmenen hehtaarin ala hoituu reilussa tunnissa. Lentolannoitusyritys Forest Vital tekee seudulla samalla käynnillä lannoituksia myös muiden metsänomistajien maille.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
