• Metsäteollisuus toivoo ennallistamiseen joustoa, jottei puun saatavuus heikenny

    Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemen mielestä Suomen on hyödynnettävä ennallistamisasetuksen mahdollistamat joustot, kuten ennallistamisen kohdentaminen Natura 2000 -alueille.
    Tilaajalle
    Ennallistamisasetuksessa säädetään muun muassa EU-tasoisista ja jäsenvaltiokohtaisista luontotyyppejä ja elinympäristöjä koskevista ennallistamistavoitteista, luontotyyppien palauttamisvelvoitteesta sekä metsäekosysteemien tilan parantamisesta.
    Ennallistamisasetuksessa säädetään muun muassa EU-tasoisista ja jäsenvaltiokohtaisista luontotyyppejä ja elinympäristöjä koskevista ennallistamistavoitteista, luontotyyppien palauttamisvelvoitteesta sekä metsäekosysteemien tilan parantamisesta.  Kuva: Sanne Katainen
    Metsä|Metsäpolitiikka
    17.6.202418:00
    Anni-Sofia Hoppi

    EU:ssa tänään maanantaina läpi menneen ennallistamisasetuksen vaikutukset ovat Suomelle merkittävät, arvioi Metsäteollisuus ry.

    Asetus tulee voimaan heinä-elokuussa, jonka jälkeen jäsenvaltioilla on kaksi vuotta aikaa kansallisen ennallistamissuunnitelman laatimiseen.

    Järjestö toivoo, että teollisuus otetaan tiiviisti mukaan asetuksen toimeenpanoon ja että siinä huomioidaan monimuotoisuuden lisäksi metsäteollisuuden kilpailukyky.

    ”Ennallistamista ja toimien kohdentamista on tarkasteltava myös metsien kasvun ja puun saatavuuden näkökulmasta. Suomen on hyödynnettävä asetuksen mahdollistamat joustot, kuten ennallistamisen kohdentaminen Natura 2000 -alueille”, sanoo Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi tiedotteessa.

    Niemen mukaan järjestö tekee jo paljon käytännön työtä metsäluonnon monimuotoisuuden vahvistamiseksi. Siitä esimerkkinä on puuta jalostavan teollisuuden viime syksynä julkaisema monimuotoisuutta edistävä tiekartta, josta löytyy hyviä työkaluja myös ennallistamiseen.

    ”Tutkimukset osoittavat, että luontotyyppien tilan parantamista voidaan tehdä osana metsien talouskäyttöä, eikä ennallistamista tule tulkita pelkästään suojeluksi ja käytön ulkopuolelle jättämiseksi.”

    Lisää aiheesta
    • Ennallistamisasetuksen toimeenpanossa tulee hyödyntää täysimääräisesti kansallista liikkumavaraa, vetoaa MTK.

      Metsäpolitiikka | MTK:lta tiukka viesti hallitukselle: Kaikki kansallinen liikkumavara käyttöön ennallistamisen toteuttamisessa

      Tilaajalle
    • Metsähallitus teki ennallistamispolttoa Lopen Luutasuolla kesäkuun alussa.

      Metsäpolitiikka | Kiistelty ennallistamisasetus astuu voimaan – Suomen ääni jäi vähemmistöön

    • Ennallistamisasetuksen mukaan 30 prosenttia heikentyneistä luontotyypeistä tulisi ennallistaa vuoteen 2030 mennessä, 60 prosenttia vuoteen 2040 mennessä ja 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Luken arvion mukaan suurin osa ennallistamisen tarpeessa olevista luontotyypeistä löytyy kosteikoista, metsistä ja sisävesistä.

      Metsäpolitiikka | ”Historiallinen voitto Euroopan luonnolle” – WWF riemuissaan EU:n ennallistamisasetuksen läpimenosta

    • Stora Enson ja Tornatorin ennallistamaa suota Pieksämäellä.

      Metsäpolitiikka | Luke arvioi ennallistamisasetuksen vaikutuksia Suomessa: Kustannukset 13–19 miljardia euroa vuoteen 2050 mennessä, ennallistettava pinta-ala 2–6 miljoonaa hehtaaria

  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 5

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 6

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan mielestä hakkuiden kieltäminen lintujen vilkkaimpaan pesintäaikaan merkitsisi hakkuukieltoa vähintään touko–kesäkuussa. Tämä toimenpide olisi Suomelle Jaakkolan mukaan varsin vahingollinen.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Linnut nokkivat koneyrittäjän selkänahkaa – hakkuiden täyskielto pesintäaikana aiheuttaisi alalle yli 200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset

  • ”Suomalaisen metsäteollisuuden tarvitseman puumäärän mukainen metsien hakkuu ja niiden aiheuttama hiilipäästö ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana, koska puun käyttö on pysynyt vakiona tai jopa laskenut”, sanoo Simo Jaakkola.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Ilmasto- ja ympäristöjärjestöt vaativat hakkuiden vähentämistä tulonmenetyksistä huolimatta – perusteena ilmastolaki, jonka perusteet ovat murentuneet

  • Mäntytukki oli vuoden 2024 suurin korjattava puutavaralaji, sitä korjattiin melkein 13 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun kohdalla mänty oli myös ykkönen, yli 15 miljoonan kuutiometrin määrällä.

    Koneviesti | Vuonna 2024 metsien markkinahakkuut jatkoivat tämän vuosikymmenen trendiä pienin alueellisin vaihteluin