• Metsänomistajat suunnittelivat hakkuuta, mutta lääni halusi 90 hehtaarin suojelualueen – ATL: ”Meidän yli käveltiin”

    Päätös sisältää uusia teitä, parkkipaikkoja ja yleisötiloja, mutta metsänomistajille ei ole kerrottu vielä edes suojelualueen rajoja.
    Tilaajalle
    Norrbottenin lääninhallituksen mukaan suojelualueella olisi merkitystä ulkoilulle ja luonnon monimuotoisuudelle. Kuvituskuva.
    Norrbottenin lääninhallituksen mukaan suojelualueella olisi merkitystä ulkoilulle ja luonnon monimuotoisuudelle. Kuvituskuva. Kuva: Kari Salonen
    Metsä|Metsäpolitiikka
    23.1.202519:00
    Jukka Hämäläinen

    ”En toivoisi pahimmalle vihamiehellenikään sellaista kohtelua kuin olen saanut Norrbottenin lääninhallitukselta”, sanoo Stina Eriksson Ruotsin Piitimestä (Piteå).

    Hän suunnitteli hakkuita metsäänsä. Vaikka metsäkeskus oli jo hyväksynyt ilmoituksen, lääninhallitus päättikin tehdä alueesta luonnonsuojelualueen. Päätös koski myös naapurimetsänomistajia.

    Turhautuminen tapahtumiin kuuluu Erikssonin äänestä, kuvailee asiasta uutisoiva Lantbrukets Affärstidning (ATL).

    ”Haluan hoitaa metsääni kuten isäni ja isoisäni tekivät.”

    Eriksson halusi vieläpä omatoimisesti suojella kalliometsät ja neidonkenkä-orkidean esiintymispaikan. Näistä hän oli jo neuvotellut ympäristöviranomaisen kanssa.

    ”Mutta hakkuuilmoitus vuonna 2020 johti siihen, että luonnonsuojelujärjestöt ja lääninhallitus ryhtyivät toimiin. Lääninhallitus siirsi ehdottamieni biotooppien suojelun itselleen.”

    Erikksonista näyttää siltä, ettei lääninhallitus välitä siitä, mitä suojelualueen perustaminen voi tarkoittaa maanomistajille.

    Maanomistajien lääninhallitukseen tekemä valitus hakkuukiellosta ei mennyt läpi. Sen sijaan lääni päätti lokakuussa luonnonsuojelualueen perustamisesta. 90 hehtaarin suojelualueella on sen mukaan "merkitystä ulkoilulle ja luonnon monimuotoisuudelle".

    Päätös sisältää uusia teitä, parkkipaikkoja ja yleisötiloja. Maanomistajat ovat nyt vedonneet maan hallitukseen.

    ”Olemme musertuneita. Ruotsin metsävirastohan oli hyväksynyt hakkuuilmoituksemme.”

    Maanomistajat syyttävät lääniä myös huonosta yhteydenpidosta.

    ”Emme ole vielä saaneet suunnitelmia siitä, millainen suojelualueesta tulee ja miten se vaikuttaa maihimme.”

    ATL:n mukaan he ovat saaneet vain standarditekstin, jossa kerrotaan korvauksen perustuvan metsämaan keskihintaan vuosina 2018–2020 – ei päivitettyä arviota tämänhetkisillä puunhinnoilla.

    ”Haluan hoitaa metsääni kuten isäni ja isoisäni tekivät.” Stina Eriksson

    Norrbottenin lääninhallituksen luonnonsuojeluyksikön päällikkö Per-Anders Jonsson kertoo ymmärtävänsä maanomistajien turhautumisen.

    ”Hakkuuilmoitus tuli juuri ennen kuin ehdimme ottaa yhteyttä heihin. Sitten tuli pandemia, emmekä voineet pitää neuvottelukokouksia kuten tavallisesti.”

    Jonsson vakuuttaa ATL:lle, että suojelualueen korvaukset päivitettäisiin nykyisiin puun- ja metsämaan hintoihin.

    ATL: Skogsägarnas kamp mot reservatsbildning: ”Känner oss överkörda” (maksullinen)

    Lisää aiheesta
    • Tapio Kallioniemi taustallaan puron suojakaistale, jonka ely-keskus määräsi 30 metrin levyiseksi.

      Ympäristö | Ely-keskus lätkäisi kaivinkoneojalle suojakaistaksi 10 metriä ja purolle 30 metriä – Metsänomistaja: ”Mielivaltaa”

      Tilaajalle
    • Hukkajoen tapahtumien johdosta metsäala sai kasapäin kritiikkiä.

      Metsäteollisuus | Kissa vielä kerran pöydälle – Metsäteollisuus sitoutuu 50 metrin suojavyöhykkeeseen raakkuesiintymien lähellä

    • Valtio kehittää luontoarvomarkkinoita, mutta ei yritä määrätä puukaupan hinnoittelukäytäntöjä.

      Metsäpolitiikka | Valtio ei maksa korvauksia kaikesta suojelusta

    • MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtajana jatkavan Mikko Tiirolan mukaan lajisuojelulle pitää säätää metsälaista tuttu euromääräinen maksimi eli omavastuuosuus.

      Metsäpolitiikka | Korvaukseton suojelu harmittaa metsänomistajia ‒ ”Omaisuudensuoja uhkaa romahtaa”

      Tilaajalle
    • Metsäyhtiöiden lupaama 50 metrin suojavyöhyke raakkuesiintymien välittömässä läheisyydessä voi estää puukauppoja kokonaan. Kuvassa hakkuita Pudasjärvellä Livojoen varrella. Kuvan hakkuu ei liity juttuun.

      Metsäteollisuus | Puukauppa hyytyy jo raakkualueilla – 50 metrin suojavyöhyke voi estää pienen leimikon hakkuun kokonaan

      Tilaajalle
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Omalla Maalla LKV

    Loppuvuosi metsätilan myyjän kannalta: hintataso tapissa, lievä lasku alentuneen puunhinnan myötä mahdollinen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Metsänhoito | Tuskallinen yhtälö: Vihreä poliitikko peri metsää – haluaa sekä rahaa että monimuotoisuutta

    • 6

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 7

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan mielestä hakkuiden kieltäminen lintujen vilkkaimpaan pesintäaikaan merkitsisi hakkuukieltoa vähintään touko–kesäkuussa. Tämä toimenpide olisi Suomelle Jaakkolan mukaan varsin vahingollinen.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Linnut nokkivat koneyrittäjän selkänahkaa – hakkuiden täyskielto pesintäaikana aiheuttaisi alalle yli 200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset

  • ”Suomalaisen metsäteollisuuden tarvitseman puumäärän mukainen metsien hakkuu ja niiden aiheuttama hiilipäästö ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana, koska puun käyttö on pysynyt vakiona tai jopa laskenut”, sanoo Simo Jaakkola.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Ilmasto- ja ympäristöjärjestöt vaativat hakkuiden vähentämistä tulonmenetyksistä huolimatta – perusteena ilmastolaki, jonka perusteet ovat murentuneet

  • Mäntytukki oli vuoden 2024 suurin korjattava puutavaralaji, sitä korjattiin melkein 13 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun kohdalla mänty oli myös ykkönen, yli 15 miljoonan kuutiometrin määrällä.

    Koneviesti | Vuonna 2024 metsien markkinahakkuut jatkoivat tämän vuosikymmenen trendiä pienin alueellisin vaihteluin