Metsänomistus vaikuttaa palveluasumisen maksuihin, vaikka metsästä ei tulisikaan tuloja
Sukupolvenvaihdos ei ole vain metsänhoidollinen asia, vaan myös taloudellinen, muistuttaa Suomen metsäkeskus.
Satakunnassa hieman vajaa neljännes yli kymmenen hehtaaria metsää omistavista on jo yli 75-vuotiaita. Kuva: Jouni PorsangerMetsänomistus korottaa esimerkiksi pitkäaikaisessa ympärivuorokautisessa palveluasumisessa olevan henkilön palvelumaksua, vaikka metsästä ei tulisi lainkaan tuloja. Myös Kelan myöntämä eläkkeensaajan asumistuki on metsänomistajalla muita eläkkeensaajia pienempi, muistuttaa Suomen Metsäkeskus.
Vuositasolla metsästä voi koitua tuhansien eurojen lisäkustannuksia ikääntyvälle maanomistajalle.
Metsäkeskuksen projektipäällikkö Minnamari Tuovinen kehottaa siksi aloittamaan omistajavaihdoksen suunnittelun jo ennen kuin pitkäaikaisen palveluasumisen tarve on ajankohtainen.
”Esimerkiksi Porissa 25 hehtaaria metsää omistavalta pitkäaikaisessa ympärivuorokautisessa palveluasumisessa olevalta henkilöltä peritään vuositasolla yli 2 000 euroa enemmän palvelumaksua kuin henkilöltä, joka ei metsää omista”, hän sanoo tiedotteessa.
Tilanne on ajankohtainen monille metsänomistajille. Metsäkeskuksen tilastojen mukaan esimerkiksi satakuntalaisista metsänomistajista lähes puolet on yli 65-vuotiaita. Heistä joka toinen on täyttänyt 75 vuotta.
Onko metsänomistaminen vaikuttanut sinun tai lähipiirisi palveluasumisen maksuihin tai asumisen tukiin? Voit halutessasi lähettää yhteystietosi meille, teemme aiheesta jatkojuttua: aura.pilkama@mt.fi.Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
