Metsävähennyksen korotus lisää kiinnostusta puukauppoihin. Kuva: Jarno Mela
Metsävähennys kasvaa – verotus ohjaa edelleen metsänomistajien päätöksiä
Metsävähennyksen muutos lisää metsänomistajien kiinnostusta puukauppoihin.Tilaajalle
Metsäverotuksen muutokset vaikuttavat metsänomistajien käyttäytymiseen. Kuva: Timo HeikkalaMetsänomistajilla on selkeä näkemys metsien käsittelystä. Ensisijaisesti sitä ohjaa metsien hoitotarve sekä puun kysynnän ja kantohintojen vaihtelut.
Metsätalouden harjoittamiseen vaikuttavat myös metsätukien muutokset. Tarkastelua laajentamalla metsänhoito on kytköksissä myös erilaisiin EU:n hankkeisiin ja ilmastonmuutoksen torjuntaan.
”Kotimaan metsäpolitiikassa veromuutoksillakin on edelleen suuri merkitys”, näkee tutkija Jussi Leppänen Luonnonvarakeskuksen suhdannekatsauksessa.
Tärkein metsänomistajia ja yhteismetsiä koskeva verouudistus on tulossa ensi vuoden alussa, kun metsävähennyksen enimmäismäärää ja vuotuista metsävähennysoikeutta kasvatetaan 60 prosentista 75 prosenttiin.
Se tarkoittaa myös aiempien ja jo loppuun käytettyjen metsävähennyspohjien kasvamista metsän alkuperäisen hankintamenon perusteella.
”Päätin siirtää syksyn hakkuiden puukauppatulojen maksatuksen ensi vuodelle.”
”Metsävähennyksen korotus lisää metsänomistajien kiinnostusta puukauppoihin. Sitä kautta se hyödyttää koko kansantaloutta”, toteaa MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola.
”Päätös vaikuttaa myös metsätilakauppaan. Sen ansioista yksityiset metsänomistajat ja yhteismetsät pärjäävät aiempaa paremmin erilaisia rahastoja vastaan. Se pitää metsät kotimaisessa omistuksessa”, toivoo Tiirola.
Metsävähennyksen korotus helpottaa osaltaan myös sukupolvenvaihdoksia.
Tiirolan mukaan kyseessä on merkittävä metsänomistajien edunvalvonnan voitto.
Metsävähennyksen muutos näkyi jo loppuvuoden puukaupoissa. Se siirsi puukauppojen maksatuksia ensi vuodelle.
”Päätin itsekin siirtää syksyn hakkuiden puukauppatulojen maksatuksen ensi vuodelle. Silloin käytössä on 15 prosenttia korotettu metsävähennys”, kertoo Tiirola.
Hallituksen esityksessä metsävähennyksen kasvattamisen verovaikutus metsänomistajille ja yhteismetsille arvioitiin yli 30 miljoonaksi euroksi vuodessa.
Summa on samaa luokkaa, kuin käytettävissä olevat metsätalouden Metka-tuet.
”Uusi verotusmenettely alentaa pääosalla palkansaajista ja eläkeläisistä metsä- ja maatalousmaiden vuokratulojen verotusta.”
Ensimmäinen ja jo toteutunut metsäverotuksen uudistus liittyy metsätalouden vuokratuloihin.
Näitä ovat esimerkiksi tuulivoimaloiden, tukiasemien ja aurinkovoimaloiden maapohjista tai vaikutusalueista, metsästysoikeuksista, metsänsuojelusta ja metsämaisemasta saadut vuokratulot.
Vuoden 2024 loppuun asti tällaiset tulot olivat maatalouden tuloja ja maataloutta harjoittamattomilla metsänomistajilla maatalouden nettovarallisuuden puuttuessa ansiotuloja.
Tämän vuoden alusta alkaen metsätalousmaan ja maatalousmaan vuokratulot ovat olleet henkilökohtaisia pääomatuloja.
”Uusi verotusmenettely alentaa pääosalla palkansaajista ja eläkeläisistä metsä- ja maatalousmaiden vuokratulojen verotusta”, toteaa Leppänen.
”EU:n metsäkatoasetusta pitäisi edelleen karsia tai kaataa se kokonaan.”
Kolmas metsätalouteen liittyvä verouudistus on toteutumassa vuoden 2027 alusta. Silloin muun muassa osakeyhtiöitä koskeva yhteisöveroaste on laskemassa 20 prosentista 18 prosenttiin.
”Metsää omistavien osakeyhtiöiden määrä on lisääntynyt merkittävästi viimeisten 15 vuoden aikana, joten yhteisöveroasteella alkaa olla merkitystä muulloinkin kuin perinteisten metsää omistavien metsäteollisuusyhtiöiden kautta”, toteaa Leppänen.
PTT:n ja Luken tuoreessa selvityksessä esiin nousee metsänomistuksen siirtäminen seuraavalle sukupolvelle. Tutkijoiden mukaan sitä pitäisi korostaa nykyistä enemmän metsänomistajien neuvonnassa.
Sukupolvenvaihdosten jouduttamiseksi pitäisi pohtia myös metsätalouden perintö- ja lahjaveron alentamista tai poistoa. Leppäsen mukaan se toimisi investointien pääomakustannuksia alentavana kilpailutekijänä naapurimaiden tapaan.
Leppäsen mukaan yksityismetsänomistajille muodostuu perintö- ja lahjaverotuksen vuoksi liian korkeita pääomakustannuksia. Ne ovat jopa korkeampia kuin jos käytössä olisi yksinomaan vieraita pääomia.
”Tilarakenne pirstoutuu ja hajautuu verotuksen vuoksi. Vapaaehtoiset maanvaihdot ovat verotuksen jäykkyyden vuoksi kannattamattomia”, listaa Leppänen.
Pippuria keittoon on tarjolla EU:n suunnasta. Siellä on vireillä lukuisia hankkeita, jotka saattavat vaikuttaa myös metsänomistajien arkeen.
Tiirola on tyytyväinen, että metsien monitorointiin eli seurantaan kaavailtu asetus torpattiin EU:n valiokunnissa. Siihen liittyi monia uhkakuvia.
”EU:n biotalousstrategia näyttäisi menevän parempaan suuntaan. Myös metsäkatoasetusta pitäisi edelleen karsia tai kaataa kokonaan”, pohtii Tiirola.
EU:hun liittyy myös keskustelu ilmastonmuutoksen torjunnasta ja ennallistamistarpeesta. Suomessa ongelmaksi ovat nousseet maaperän päästöt, joiden peittämiseen metsien hiilensidonta kuluu.
Keinoiksi on nostettu sekä metsien kasvun kiihdyttämistä että hakkuiden rajoittamista. Metsien kasvulla on kuitenkin rajansa ja hakkuiden rajoittaminen taas kävisi kansantaloudelle kalliiksi. Se myös siirtäisi hakkuita muualle.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
