Miksei mänty kelpaa rakentajille? Metsävarat pakottavat jo muutokseen

Metsänomistajan tulojen kannalta tärkein puutavaralaji on havupuutukki.

Kuusitukin pystyhinta päätehakkuilla kohosi tammi–maaliskuun aikana noin euron lähes 80 euroon kuutiometriä kohti, kun taas mäntytukin hinta pysytteli 76 euron tuntumassa.

Harvennushakkuilla havutukkien kuutiohinnat olivat maaliskuussa lähellä toisiaan 67 euron molemmin puolin. Harvennushinnat laskivat ensimmäisen vuosineljänneksen aikana loivasti. Edelliskesään verrattuna harvennustukin hintojen lasku on huomattava, noin kymmenen euroa kuutiota kohti.

Päätehakkuutukin tasainen hintakehitys viittaa siihen, että tukista tehtävän sahatavaran markkinat ovat pysyneet vakaina toisin kuin selluksi, kartongiksi ja paperiksi päätyvän kuitupuun.

Tukin menekistä huolimatta rakentaminen ja sahatavaran kysyntä eivät ole juuri nousseet koronavuosia seuranneen laskun jälkeen, huomauttaa Koskisen sahateollisuuden johtaja Tommi Sneck.

Hän toimii myös Euroopan sahateollisuusjärjestön EOS:n puheenjohtajana.

”Sahatavaran hintakehitys johtuu enemmän tarjontapuolen putoamisesta kuin kysynnän elpymisestä”, Sneck korostaa.

Monissa Keski-Euroopan maissa kuusikot ovat huvenneet metsätuhojen takia ja sahojen tuotanto on vähentynyt. Alueen tarjonnan supistuminen on mahdollistanut Suomen ja Ruotsin sahaviennin kohtuullisen hyvän vireen.

Keski-Euroopan kuusipulan lisäksi Venäjän-tuonnin pysähtyminen on tehnyt tilaa Euroopan markkinoille. Toisaalta Venäjä on kasvattanut vientiään Kiinaan ja Pohjois-Afrikkaan, missä kilpailu on vastaavasti kiristynyt.

Sekä metsänomistajan että sahojen kannalta etenkin männylle olisi saatava nykyistä enemmän kysyntää.

”Perinteisillä männyn markkinoilla, kuten Iso-Britanniassa, Pohjois-Afrikassa ja Japanissa, ei mene kovin hyvin. Mänty ei enää ole samalla tavalla voimissaan kuin ennen, jos ajatellaan esimerkiksi sisustamista.”

Mäntyä ei enää suosita sisustuksessa, vaan sen on syrjäyttänyt vaaleampi kuusipaneeli. Kuva: Jarkko Sirkiä

Männyn käyttö on muuttunut myös ikkunateollisuudessa. Ennen ikkunanpuitteita tehtiin korkeimpien US-laatujen vähäoksaisesta sahatavarasta. Nykyisin komponentit valmistetaan sormijatketusta puusta, jonka raaka-aineeksi kelpaa heikkolaatuinenkin mänty.

Metsätaloutta arvostelevilta tahoilta voi kuulla säännöllisesti väitteen, jonka mukaan puutavaran laatu on romahtanut, koska tiukkasyistä ja oksatonta puuta ei viljelymetsistä saa.

Sneckin mukaan tällainen puhe ei vastaa koko totuutta. Sahoilta kertyy edelleen kaiken laatuista tavaraa.

”Onhan esimerkiksi peltokuusikot höttöpuuta ja metsät ovat muuttuneet jollakin tavoin, mutta se ei selitä kaikkea. Kameroiden avulla voidaan lajitella erilleen minkälainen palikka tahansa, jos joku maksaa siitä. Hyvälaatuisen männyn kysyntä on vähentynyt merkittävästi.”

CLT-levyjen käyttö on yleistynyt rakentamisessa. Niiden sisäosat voi yhtä hyvin tehdä männystä, vaikka pinta olisi kuusta. Kuva: Timo Heikkala

Sneck toivoo, että rakentajat ottaisivat mäntyä nykyistä laajemmin käyttöön.

”Suomessa mäntyä käytettiin vielä 30 vuotta sitten pääsääntöisesti runkotavarana. Kun kuusi oli halvempaa, siirryttiin kuusen käyttöön. Nyt pitäisi mennä takaisin päin.”

Männyn kysyntää vaivaavat ennakkoluulot. Rakentajat pelkäävät esimerkiksi männyn alttiutta homepilkkujen muodostumiselle.

Pohjois-Amerikassa puulajeja katsotaan suuripiirteisesti. Siellä markkinoilla tunnetaan esimerkiksi tuotenimike spf, jossa lankku voi olla yhtä hyvin kuusta, mäntyä tai pihtaa.

Kuusi on korvaamaton siellä, missä halutaan vaaleaa pintaa näkyville paikoille, ja sinne se pitäisi Sneckin mielestä myös säästää.

Sneck arvioi männyn käyvän ennakkoluuloista huolimatta kaupaksi, jos se vain on riittävän edullista kuuseen verrattuna.

”Euro on aina paras konsultti. Kun männyn ja kuusen välinen hintaero repeää vielä isommaksi, mänty alkaa kelvata paremmin runkotavaraksi.”

Männyn hyväksymisestä kuusen korvaajaksi on jo viitteitä. Etelä-Ruotsin sahat ovat alueen metsävarojen muuttuessa lisänneet männyn käyttöä ja saaneet sitä onnistuneesti kaupaksi muun muassa Hollantiin.

Sneck kertoo toisen esimerkin Itävallasta.

”Eräs sahuri kertoi, että betonivalumuoteissa käytettävien I-palkkien paarteet on vaihdettu kuusesta mäntyyn, koska se on edullisempaa. Kyseessä on sormijatkettava tuote, joka maalataan. Ei ole väliä, käytetäänkö sellaiseen mäntyä vai kuusta.”

Kotimaan markkinoilla kuusipinta on ollut suosittu nykyaikaisissa hirsitaloissa. Monesta kerroksesta liimatun lamellihirren sisäosa voi kuitenkin olla yhtä hyvin mäntyä.

Teollisessa hirsirakentamisessa käytetään edelleen paljon mäntyä. Vaikka kuusta haluttaisiin pintaan, liimahirren sisäosa voi olla silti mäntyä. Kuva: STUDIO TIMO HEIKKALA OY

Suomen sahoilla vuosikymmenen alussa tehdyt investoinnit mahdollistaisivat huomattavan tuotannon kasvun. Kapasiteetti ei ole täyskäytössä, koska rakentaminen on junnannut kuopassa vuodesta toiseen.

”Viimeiset neljä vuotta on toistunut sama kuvio. Keväällä ollaan toiveikkaita, että rakentaminen lähtee nousuun. Ja syksyllä hinnat ovat laskeneet, kun kysyntä on lässähtänyt”, Sneck kertoo.

Sneck toivoo, että Lähi-idän tilanne selkiytyisi mahdollisimman pian. Viime vuonna markkinat lamaannutti Trumpin tullipeli.

”Ettei nyt kävisi niin, että Iranin sota vaikuttaa samalla tavalla. On luonnollista, että ihmiset ajattelevat, uskaltaako talon rakentamiseen ottaa lainaa vai ei.”