Yliopisto: Uusi metsälaki heikentänyt purojen suojelua ‒ alueelliset tulkinnat säilyneet

Jyväskylän yliopiston mukaan metsälain tulkintamuutokset ovat vähentäneet puronrantametsien suojelua.

Yliopiston mukaan viimeisimmät tutkimustulokset osoittavat, että vuoden 2014 metsälain ja sen tulkinnan muutokset ovat vaikuttaneet merkittävästi purojen ja niiden ympäristöjen suojeluun. Sen jälkeen suojeltujen purometsien määrä on vähentynyt.

Purometsät ovat purojen rannoilla kasvavia metsäalueita, joissa pienilmasto ja kosteusolot muodostavat erityisen kasvuympäristön monimuotoiselle lajistolle.

Uusi metsälaki määrittää, että erityisen tärkeiden elinympäristöjen tulee olla pieniä tai niillä on oltava vähäinen metsätaloudellinen merkitys. Uudistetun tulkintasuosituksen tarkoituksena oli yhdenmukaistaa metsälain tulkintaa. Samalla uudistus tiukensi suojeltavien kohteiden määritelmää.

”Noin 5643 hehtaaria metsälain purokohteita on poistettu suojelusta, mikä vastaa noin 27 prosenttia kaikista metsälakipuroista”, kertoo apurahatutkija Veera Saari.

Saaren mukaan poistettujen purokohteiden osuus vaihteli huomattavasti eri maakunnissa.

”Esimerkiksi Kymenlaaksossa poistettiin 45 prosenttia alueista, kun taas Keski-Pohjanmaalla vain 13 prosenttia. Tämä kertoo suurista alueellisista eroista metsälain tulkinnassa”, selventää Saari.

Tutkimuksen mukaan nykyiset lain tulkinnat eivät riitä suojelemaan näitä arvokkaita elinympäristöjä. Siksi tutkijat ehdottavat, että purojen varteen jätettäisiin vähintään 30 metriä leveä suojavyöhyke.

”Kapeammat suojavyöhykkeet ovat alttiita tuulenkaadoille, pienilmaston muutoksille eivätkä ne kykene suojelemaan puroa esimerkiksi huuhtoutumiselta”, sanoo Saari.

Nykyisin tulkintasuosituksen mukaan kohteen ympärille säästettävän suojavyöhykkeen tulee olla molemmin puolin puroa ja vähintään valtapuuston keskipituuden levyinen.