Ministerin omavaltainen äänestyspäätös voi olla Itävallassa laiton, mutta EU:ssa pätevä

EU:n ministerineuvosto hyväksyi ennallistamisasetuksen yllättäen kesäkuussa, kun Itävallan vihreän puolueen ympäristöministeri Leonore Gewessler äänesti asetuksen puolesta vastoin oman maansa hallituksessa sovittua.

Tapauksesta on kehkeytynyt Itävallassa hallituskriisi. Vihreiden hallituskumppani, Itävallan kansanpuolue ÖVP on haastanut Gewesslerin oikeuteen virka-aseman väärinkäytöstä.

Oikeusoppineet ovat erimielisiä siitä, onko Gewessler rikkonut lakia. Tutkittavana on, jyräsikö hän Itävallan osa­valtioiden kannan ja olisiko hänen pitänyt huomioida maatalousministerikollegansa näkemys.

Jos Gewesslerin äänestyspäätös todetaan Itävallassa laittomaksi, vaikuttaako se EU-asetukseen?

”On vaikea nähdä, että päätöstä kyettäisiin enää perumaan. Pitää olettaa, että ministerillä on asemansa tuoma valtuutus”, sanoo Helsingin yliopiston eurooppaoikeuden professori Päivi Leino-Sandberg.

Asetus oli läpäissyt jo ennen äänestystä oikeudellisen ja kielellisen tarkistuksen, joten neuvoston käsittelyyn se ei enää palaa. Ministerineuvoston työjärjestystäkään ei ole rikottu. Muotoseikkoihin ei siis voi vedota.

”Eihän pöytäkirjaan ole kirjattu eri lailla kuin hän sanoi, vaikka Itävalta haluaisi korjata hänen sanomisiaan.”

Leino-Sandberg ei usko tapauksesta nostetun kanteen menestyvän EU- tuomioistuimessa. Asia ratkennee hänen arvionsa mukaan unionin perussopimuksen artiklan 16 toiseen kohtaan, jonka mukaan neuvoston ministereillä on ”jäsenvaltion hallitusta sitovat valtuudet sekä sille kuuluva äänioikeus”.

”Päätöksenteko neuvostossa menisi tosi vaikeaksi, jos neuvoston pitäisi tarkistaa, onko jokaisella ministerillä kansallisesti oikein annetut valtuudet. EU ei varmasti halua lähteä erotuomariksi siihen, kuka jäsenmaan kannan muodostaa.”