Ei kai läheisesi päädy yleiseen virheeseen metsätilan kaupassa
Metsätilan myynnissä voi tehdä joko elämänsä tilin tai elämänsä pahimman tappion.TilaajalleRovaniemi
”Kun metsätila arvioidaan ja pannaan julkiseen myyntiin, tarjouksia tulee yleensä useita. Hinta voi olla jopa kaksinkertainen verrattuna siihen, että tila myydään ilman kilpailutusta”, rovaniemeläinen metsänhoitaja Sami Oinas sanoo. Kuva: Kari LindholmMetsätilan myyminen on useimmille kertaluontoinen kauppa, jossa voi tehdä joko elämänsä tilin tai elämänsä pahimman tappion.
”Metsänomistajan suurin virhe on tilan myyminen ilman tila-arviota ja ilman julkista kilpailutusta”, metsänhoitaja Sami Oinas Rovaniemeltä kertoo.
Oinas työskenteli 20 vuoden ajan Pölkky oy:n puunostajana Lapissa, jonka jälkeen hän ryhtyi metsäsijoittajaksi. Oinas tekee myös metsätalouden konsultointia ja välitystyötä Lapin Metsäkiinteistöt LKV:lle.
Hän toteaa, että tiloja myydään usein ilman tietoa, minkä arvoinen puusto siellä kasvaa.
”Tässä on suuri taloudellinen riski, sillä puuston tilavuus ja puuston arvo määrittävät tilan tavoitehinnan.”
Varsinkin maaseudulla on yleistä, että ikääntyvä metsänomistaja tai perikunta myy tilansa ilman arviota ja kilpailutusta. Oinas on havainnut, että monet kaupat tehdään traktorilla ja lumilingolla.
”Pihat linkoava kyläpäällikkö kertoo, minkä arvoinen metsä on ja tekee tarjouksensa. Siinä saatetaan käyttää hyväksi ikäihmisten luottamusta ja tietämättömyyttä. Ostajat ovat usein isäntiä, joilla on suurimmat hehtaarit.”
Oinas sanoo tietävänsä paljonkin tapauksia, joissa metsätila on ostettu edellä kerrotulla tavalla – hiljaisella myynnillä – ja kaupat on tehty usein alihintaan.
”Mikäli tila arvioidaan ja pannaan sen jälkeen julkiseen kilpailutukseen, myyntihinta voi kivuta jopa kaksinkertaiseksi verrattuna siihen, että kaupat tehdään yhden ja ainoan tarjouksen perusteella.”
Suurten metsänomistajien perusväittämä on, että rahastot maksavat tiloista ylihintoja, jonka takia tilojen arvo nousi liikaa. Oinas on asiasta eri mieltä.
”Kun ostajana on rahasto, se tietää, mitä on ostamassa. Silloin myyjäkin saa käyvän markkinahinnan, sillä rahastoilla ei ole varaa tarjota polkuhintoja.”
Oinas on havainnut, että metsätilojen hinta on noussut tasaisesti jo vuosikymmenten ajan.
Tämän perusteella hän sanoo luottavansa siihen, että metsän hinta nousee jatkossakin.
Tilan myynti välittäjän kautta tuo kaupantekoon luottamusta verrattuna siihen, että maanomistaja kaupittelee tilaansa itse. Oinas sanoo välitykseen liittyvän ansan piilevän siinä, etteivät kaikki välittäjät tiedä, mitä ovat myymässä.
”Kun kauppa kävi kuumana, markkinoille ilmestyi välittäjiä, jotka panivat asiakkaidensa kohteita myyntiin kolmannen tahon tekemän arvion ja kiinteistörekisteriotteen perusteella.”
”Vaikutti siltä, että tiloja myytiin jopa ilman minkäänlaista käsitystä puuston arvosta.”
Oinas huomauttaa, että ammattimaisesti ja rehellisesti toimiva arvioitsija käy metsässä paikan päällä ja laskee vähintään, paljonko tilan pääkuvioilla kasvaa tukki- ja kuitupuuta. Lisäksi kuviot valokuvataan.
Pelkkään laserkeilausaineistoon ei Oinaan kokemuksen mukaan voi luottaa.
”Huolellisesti tehdyn arvion perusteella välittäjä tietää kertoa esimerkiksi, onko tilalla luontaista taimettumista, kuinka paksu on kuntta, minkälaista maanmuokkausta tarvitaan, mikä on runkoluku ja kehityskelpoisuus”, Oinas selvittää.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
