Suurpedot työllistävät poliisia jatkossa yhä enemmän – ”Ei ole tuulesta temmattua”

”Poliisin huoli työmäärän kasvusta ei ole tuulesta temmattu", toteaa rikosylikomisario Harri-Pekka Pohjolainen viestipalvelu X:ssä

”Tulevaisuuden vaihtoehtoisia kehityspolkuja arvioitavissa, tehtävämäärät tulee lähivuosina merkittävästi kasvamaan pelkästään eläinonnettomuuksien osalta. Vuonna 2022 oli noin 90 suurpetokolaria.”

Kun suurpeto tai villisika loukkaantuu liikenneonnettomuudessa, lähtökohtaisesti poliisi määrää eläimen lopetettavaksi. Perusteena loukkaantuneen eläimen lopettamiselle on eläinsuojelu sekä ihmisen turvallisuuden vaarantuminen.

Kolareiden lisäksi kannanhoidollisen metsästyksen loppuminen kasvattaa tulevaisuudessa poliisin työmäärää.

Yle kertoo, että poliisihallituksen tekemän arvion mukaan poliisin töitä lisäävät myös suurpetojen lopetukset, joiden määrä kasvaa kannanhoidollisen metsästyksen torppaantumisen myötä.

Jos suurpedot aiheuttavat vaaraa ihmiselle, vaaratilanteiden hoito kuuluu poliisille. Käytännössä tehtäviä poliisille aiheuttavat sudet, karhut ja joissakin tapauksissa villisiat. Ongelmia lisää se, että ainakin osa SRVA-apua poliisille antaneista yksittäisistä henkilöistä on lopettanut työnsä osittain johtuen KHO:n tekemistä ratkaisuista liittyen suurpetojen kannanhoidolliseen metsästykseen.

Usein petoeläimiin liittyvät tehtävät tulevat poliisille normaalin hälytystoiminnan yhteydessä. Poliisin tehtävä on auttaa, jos suurpeto ilmaantuu liian lähelle asutusta ja on peloton.

Karkotus- ja lopetusmääräyksistä ei ole tarkkaa tilastoa. Poliisihallituksesta arvioidaan tapauksia olevan vuosittain muutamia kymmeniä, joista lopetuspäätöksiä noin 10–20.

Myös erävalvonnan tarve kasvaa jatkuvasti. Metsästyksen, kalastuksen ja retkeilyn suosio on lisääntynyt viime vuosina selvästi, eivätkä kaikki muista hankkia tarvittavia lupia tai käyttäytyä vastuullisesti.