Laajoja poliisin avustusta koskevia SRVA-lakkoja tuskin tulossa – vapaaehtoistöitä tekevien metsästäjien rivit kuitenkin harvenevat
Korkeimman hallinto-oikeuden karhupäätökset ovat herättäneet vapaaehtoistöitä tekevien metsästäjien keskuudessa paljon keskustelua ja jopa protestimielialaa.Tilaajalle
Yksittäisiä metsästäjiä on jo sanoutunut irti suurriistavirka-apuun ja etenkin suurpetojen seurantaan liittyneistä vapaaehtoistöistä. Kuva: Lari LievonenMaaseudun Tulevaisuuden tietoon ei ole tullut suurriistavirka-apuun liittyviä lakkoja. Pohjanmaalle tehty soittokierros paljasti, että yksittäisiä metsästäjiä on jo sanoutunut irti suurriistavirka-apuun ja etenkin suurpetojen seurantaan liittyneistä vapaaehtoistöistä. Samanlaista tietoa on tullut myös Pohjois-Karjalasta.
Tiukin kanta on otettu Alavudella, jossa vapaaehtoisia närästää etenkin Luonnonvarakeskuksen varoitus siitä, että metsästäjien vapaaehtoisen tiedonkeruun väheneminen johtaa yhä tiukempaan suurpetojen suojeluun. Lausunto on kiukuttanut erityisesti petoyhdyshenkilöiden keskuudessa.
”Saimme paljon yhteydenottoja tämä asian tiimoilta. Niinpä päätimme koota alueen metsästysseurojen puheenjohtajat, petoyhdyshenkilöt ja SRVA-vastaavat yhteen. Riistanhoitoyhdistys ei sinänsä tehnyt päätöksiä vaan alueen toimijat”, Alavus Töysän riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Jukka Mäki kertoo.
”Lopputuloksena on se, että SRVA-yhteistyötä poliisin kanssa päätettiin jatkaa, mutta suurpetohavaintoja keräävään Tassu-järjestelmään tehdään jatkossa vain välttämättömät kirjaukset eli tilanteet, joista on aiheutunut vahinkoja maataloudelle, kotieläimille tai koirille.”
”Meillä vallitsee tyytymättömyys nykyistä suurpetotilannetta kohtaan, koska kaikki lupa-asiat torpataan järjestelmällisesti.” Jukka Mäki
”Meidän alueella oli vuosina 2012–14 paljon petovahinkoja, emmekä halua joutua samaan tilanteeseen uudelleen”, Mäki toteaa.
Härmän riistanhoitoyhdistyksen alueella kaikki viralliset sopimukset ovat edelleen voimassa, mutta toiminnanjohtaja Kalle Ruotsala kertoo, että myös siellä useampi vapaaehtoinen on kertonut jäävänsä pois vapaaehtoishommista.
”Tätä on vaikea estää, sillä metsästäjät ovat tässä vapaaehtoisesti mukana ja saavat tehdä mitä haluavat.” Kalle Ruotsala
”Ymmärrän toki päätökset, sillä me kaikki olemme huolissamme suurpetotilanteesta monessakin suhteessa. Meillä täällä on tärkeä metsäpeuran talvehtimisalue ja näemme, että petokantojen kasvu lisää riskiä metsäpeurakannan häviämiselle.”
Ruotsala uskoo, että tilanne rauhoittuu nopeasti, jos jokin ratkaisu suurpetojen kannanhoidolliseen metsästykseen löytyy.
Myös Metsästäjäliiton Pohjanmaan piirin toiminnanjohtaja Jarkko Laine kertoo, että viestejä on tullut paljon ja monessa viestissä henki on ollut sellainen, että metsästäjien pitäisi lopettaa SRVA- ja petoyhdyshenkilöhommat.
”Kyllä se kiukku on ymmärrettävää, enkä ihmettele, miksi kierrokset nousee. Elämäntapaa uhataan voimakkaasti. Niitä lakkoja harkittaessa on kuitenkin muistettava, että kyseiset lakot tukisivat suoraan metsästyksen vastustajien tavoitteita. Yksi ääneen mainittu on esimerkiksi SRVA-toiminnan ja kannanarviointiin liittyvän kenttätyön poistaminen metsästäjiltä, kuitenkaan tarjoamatta konkreettista vaihtoehtoa. Yksi selkeä tavoite useamman toimijan esille tuomana on suurpetojen säätelyn siirtäminen ympäristöministeriön alle.”
”Olemme yrittäneet kannustaa väkeä jatkamaan, jotta ei tehtäisi turhan äkkipikaisia ratkaisuja suutuspäissään. Meidän metsästäjien tulee näyttää, että ennakkoluulot ja motiivitulkinnat, joita toiminnastamme tehdään, ovat vääriä. Töitä ei tehdä vain suurpetolupien takia.
”Yhteistyöllä ja kärsivällisyydellä voimme pitkällä tähtäimellä päästä paljon pidemmälle.” Jarkko Laine
Jarkko Laine korostaa, että yksittäisen metsästäjän keinoja suojata elämäntapaansa on olla avoin, rehellinen ja muut huomioon ottava.
Metsästäjät vapaaehtoisina
Suurriistavirka-apu (SRVA) on riistanhoitoyhdistysten ylläpitämä organisaatio, joka välittää poliisille vapaaehtoisten metsästäjien virka-apua suurriistakonflikteissa. Poliisi tarvitsee vapaaehtoisten metsästäjien ja koiranohjaajien apua esimerkiksi kolarissa loukkaantuneiden hirvien ja suurpetojen jäljestämisessä sekä asutuksen lähelle eksyneiden suurpetojen karkottamisessa.
Petoyhdyshenkilöt ovat Suomen riistakeskuksen koulutuksen käyneitä ja tehtävään nimittämiä vapaaehtoisia toimijoita riistanhoitoyhdistyksissä. He ovat tietoisia oman alueensa suurpetokannoista, käyvät tarkastamassa kansalaisten ilmoittamia suurpetohavaintoja ja kirjaavat vahvistetut havainnot Tassu-järjestelmään. Luonnonvarakeskus laatii Tassu-havaintoseurannan pohjalta valtakunnallisia suurpetojen kanta-arviota.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
