• Lukijalta: Kaikki luonnonmarjankeruu ei ole verotonta

    Suomalaiset pitäisi aktivoida keräämään marjoja, kirjoittaa Tuomo Kangas. Hän kuitenkin muistuttaa, että luonnon kiertokulku pitää huolta siitä, ettei metsään jäävä marjakaan syömättömänä luontoon mätäne.
    Mustikkaa poimimassa. Kuvituskuva.
    Mustikkaa poimimassa. Kuvituskuva. Kuva: Viestimedian arkisto
    Metsä|Erä
    14.8.202419:30
    Lukijalta
    Tuomo Kangas

    Yksityiset ahkerat mustikoiden kerääjät voivat nyt ansaita hyviä rahoja. Mediassa kerrotaan sen olevan verotonta tuloa ja viitataan Verohallinnon ohjeisiin. Siitä, milloin kerääminen katsotaan verolliseksi, on Verohallinnon linjaus olemassa.

    Marjoista saatu raha on verollista silloin, kun kyseessä on niin sanottu ”tilaus”. Jos kerääjä jonkun kanssa sopii, että hän kerää hänelle vaikkapa sangollisen marjoja, muuttuu keräämisellä saatujen marjojen tulo verolliseksi. Tietysti sitten myös siihen liittyvät kulut ovat verovähennyskelpoisia. Kaikki kuitenkin olettavat sopiessaan vaikkapa naapurin kanssa, että kaikki keruusta saatavat marjatulot ovat verovapaita.

    Tästä johtuen valveutuneen kerääjän kannattaa pitää varmuuden vuoksi kuluistaan kirjaa, muun muassa ajopäiväkirjaa, jos vaikkapa joku haluaisi tehdä kiusaa ja ilmoittaisi kerääjän ansioista. Työttömänkään ei kannata liikaa innostua keräämään, vaan pysyä sohvan uumenissa.

    Eli kaikella tavalla yritetään estää Suomen kansalaisten aktivoituminen marjojen kaupalliseen keräämiseen.

    Marjafirmat ovat käyttäneet tilaisuutta hyväkseen jo muutaman vuosikymmenen ajan ja saavuttaneet isoja voittoja. Ihmiskauppaepäilyt ja lahjusepäilyt ovat olleet toimintaan liittyen esillä jo vuosikausia. On ollut käsittämätöntä, että tuodaan turistikerääjiä toiselta puolelta maapalloa, jolloin mustikat ovat hiilenmustia.

    On lapsellista median jatkuvasti jankuttaa sitä mantraa, että marjat mätänevät metsiin. Eikö metsäkanalinnuille ja muille metsän eläimille saisi jättää marjoja? Kaikki menee lopulta kiertoon luonnossa.

    Marjojen keräämisestä voitaisiin luoda houkutteleva aktiviteetti esimerkiksi nuorille, työttömille ja eläkeläisille. Tällöin valtio voisi subventoida näille kerääjille lisäeuron jokaisesta heidän keräämästään marjakilosta. Siihen riittäisi kenties jo muutama miljoona euroa. Tällä aktivoinnilla olisi laajoja hyötyjä: Osa nuorista oppisi tekemään työtä ja arvostamaan työstä saatua palkkaansa. Työttömät ja eläkeläiset saisivat verotonta lisätuloa ja fyysinen kunto paranisi.

    Tuomo Kangas

    Kaskinen

    Lisää aiheesta
    • Mustikkamättäitä ja puolukanvarpuja, jokainen poimittu litra kasvattaa kesän käteiskassaa.

      Marjat ja sienet | Satojen eurojen marjatienestit houkuttelevat – lähikuukausina on tarjolla verovapaita tuloja

      Tilaajalle
    • Tehokkaassa marjanpoiminnassa kannattaa keskittyä runsaisiin marja-apajiin. Poimuri tai marjaharava on ehdoton työkalu sadon keräämiseen.

      Marjat ja sienet | Muutamassa tunnissa voi tienata enemmän kuin normaalin päiväpalkan ‒ nämä asiat on oltava kunnossa, jos marjastuksella haluaa tienata

      Tilaajalle
    • 4H-yhdistykset ovat keränneet erilaisia luonnontuotteita jo vuosikymmeniä. Tänä vuonna Kaakkois-Suomessa keskitytään villiyrtteihin, kuten nokkoseen, horsmanlehteen, vadelman lehteen ja vuohenputkeen sekä myöhemmin kesällä apilaan ja horsmankukkaan.

      Talous | Luomumarjan kerääjä ei välttämättä tienaa yhtään enempää kuin tavallisen marjan kerääjä

      Tilaajalle
    • Verokarhu voi puuttua metsämarjojen myyntiin, jos tulo katsotaan henkilön palkaksi.

      Kodin talous | Opiskelija ja eläkeläinen: vältä verokarhun ja Kelan raapaisu näillä vinkeillä

      Tilaajalle
    Artikkelin aiheet
    luonnonmarjankeruu
    verotus
    marjat
    Tuomo Kangas
    Suomi
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Messuportit aukeavat perjantaina 7.6. kello 10.00. Edellisellä kerralla vuonna 2022 messuvieraita oli noin 26 000.

    Koneviesti | Kansainväliset Erämessut 2024 järjestetään 25. kerran Riihimäellä – mukana kaksi uutuutta

  • Koneviesti | Kansainväliset Erämessut 2022 avattiin neljän vuoden tauon jälkeen

  • &quot;Primus Turistskij&quot;-retkikeitin on pakattu mitoiltaan 13 x 13 x 8-senttiseen peltiaskiin, joka muuttuu parissa sekunnissa keitinalustaksi. Keitin koostuu 1,2 desin vetoisesta bensasäiliöstä ja säädettävästä suojalevystä, säätöventtiilistä, polttimesta ja sen alla olevasta esilämmitysaltaasta sekä irrallisesta keittolevystä.

    Koneviesti | Onko edullinen Smert Turistov -retkikeitin lempinimensä mukaisesti ”Turistien surma”? – laite on neuvostoliittolaisen suihkumoottoritehtaan valmistama

    Tilaajalle