Puuautoa ajavalla Osmo Haikalla on takanaan kolmekymmentäviisi vuotta kuljetusalan yrittäjänä. Kuva: Kimmo HaimiIittala”Tankillinen voi maksaa 600–700 euroa, pahimmillaan kaksi kertaa päivässä” – puuautoa ajava Osmo Haikka toivoo parempia aikoja
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n kevään kuljettajabarometrissa kuljetusyrittäjien ennusteet kannattavuudesta heikkenivät merkittävästi.Tilaajalle”Odottavan pessimistinen. Niin monta liikkuvaa osaa tässä tilanteessa on, että yhtään ei tiedä, mitä seuraavaksi tapahtuu.”
Puuautoa ajavalla kuljetusyrittäjä Osmo Haikalla on takanaan kolmekymmentäviisi vuotta alan yrittäjänä, mutta ajanut hän on jo 40 vuotta.
Sisä-Suomen alueen kuljetusyrittäjät vaihtoivat ajatuksia alan tilanteesta Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n tapaamisessa Iittalan St1-asemalla.
Haikan tuntemukset alan tulevaisuuden näkymistä on monelle alan yrittäjälle tuttuja.
SKALin kevään kuljettajabarometrin mukaan kuljetusyrittäjien ennusteet kannattavuudesta heikkenivät merkittävästi. Vain keväällä 2022 kannattavuusennusteet olivat huonompia.
Metsäalan sopimuksissa on käytössä hintaklausuuleja, jotka huomioivat polttoaineen hinnan muutoksia urakointihinnassa tietyn väliajoin. Ne tuppaavat Haikan mukaan kuitenkin reagoimaan kohonneisiin kustannuksiin hitaasti.
”Kun polttoaineen hinnat olivat maaliskuussa kaikista korkeimmat, alkaa klausuuli vaikuttamaan oikeastaan vasta nyt. Ja sitten oli tuo kelirikko, joten sitten ei paljon mitään ajeta. Maaliskuu ja huhtikuu on menty aika lailla omaan piikkiin”, hän toteaa.
SKALin kuljettajabarometriin vastanneista 557 kuljettajasta 37 prosenttia kertoi, että heillä on hintaklausuuli kaikissa sopimuksissa.
Saman verran vastaajia (37 prosenttia) kertoi klausuulin olevan osassa sopimuksista, 26 prosentilla kalusuulia ei ole.
Torstaina mittarihinta näytti 2,30 euroa litralta. Iso ajoneuvo imaisee polttoainetta jopa yli 300 litraa kerralla, pahimmillaan jopa kahdesti päivässä. Kuva: Kimmo HaimiHaikan ajama keskimääräinen kuljetusmatka päivässä on 60 kilometrin paikkeilla. Dieseliä kuluu 60–70 litraa sadalla kilometrillä.
Autoon uppoaa noin 300 litraa polttoainetta kerralla. Tämän hetken mittarihinnoilla lasku on satoja euroja.
”Tankillinen voi tehdä jopa sen 600–700 euroa. Silloin jos ajetaan ihan kunnolla sesongin aikana, saattaa joutua tankkaamaan kaksikin kertaa vuorokaudessa”, Haikka kertoo.
Myös ajo huonokuntoisilla teillä kuluttaa enemmän polttoainetta. Metsätiestön kunto vaihtelee Haikan mukaan suuresti, mutta pääosin ne ovat hyviä.
”Metsätiet joita pitkin kuormat haetaan metsästä eivät ole ehkä se suurin ongelma, mutta siinä välissä pienemmät maantiet ja osa kyläteistä ovat todella kuoppaisia, eikä niitä ole välttämättä hoidettu ollenkaan.”
Polttoaineen hinnan lisäksi huolta herättää alan sopimusten jatkuvuus.
”Jos töitä on, on tarkoitus jatkaa, mutta tässä on niin itsellä kuin kymmenillä muillakin yrittäjillä se tilanne, ettei ei tiedä yhtään, mitä mitä tulevaisuudessa tapahtuu.”
Haikan mukaan yhtiöt vaativat kuljettajilta vastuullisuutta, minkä pitäisi näkyä myös kuljetussopimuksissa teollisuuden puolelta.
”Jokaisen pitää pystyä elämään näillä hommilla."
Puutavara-autoa ajava kuljetusyrittäjä Osmo Haikka (oik) ja SKALin viestintäjohtaja Heini Polamo keskustelivat Iittalassa alan tilanteesta. Kuva: Kimmo HaimiAvuksi kuljetusalan tukalaan tilanteeseen SKAL on väläytellyt muun muassa polttoainetukea. Sitä maksettiin vuonna 2022, kun Venäjän hyökkäyssota nostatti polttoainekulut pilviin.
Tuolloin tukea maksettiin yhteensä noin 31,5 miljoonaa euroa.
Haikka pitäisi tukea suotavana. Sen hakeminen vuonna 2022 oli helppoa ja vaivatonta.
Toiseksi avusteeksi nykytilanteessa SKAL on esittänyt EU:n energiaverodirektiivin sallimaa ammattidieseljärjestelmää.
Se mahdollistaisi sen, että massaltaan vähintään 7,5 tonnia painavan kuorma-auton tai linja-auton haltija voisi takautuvasti hakea palautusta maksamistaan polttoaineveroista.
Asialla on kuitenkin jo kiire.
”Hallituksen esitys pitäisi saada vielä tänä keväänä, ennen kuin eduskunta jää kesälomalle, jotta se ehtisi sen poliittisen koneiston läpi niin, että se olisi valmis käyttöön 2028”, kertoo SKALin viestintäjohtaja Heini Polamo.
Hän nostaa esiin myös jakeluvelvoitteen haasteet vaikeassa raossa oleville kuljetusyrittäjille.
”Päästöjä kyllä pitää vähentää ja sitä varten tulee uusia kalustoa. Tässä tilanteessa yrityksillä ei ole kuitenkaan investointikykyä ostaa esimerkiksi sähkökuorma-autoa, joka voi maksaa kolminkertaisesti polttomoottoriautoon verrattuna.”
Sähköauto ei myöskään sovellu joka kohteelle, esimerkiksi puunajossa sähköauton teho ei riitä suoriutumaan haastavilla metsäteillä.
Samoilla linjoilla päästöasioista on myös kuljetusyrittäjä Tero Moukola, joka vaihtoi ajatuksia nykyisten ja entisten alan yrittäjien kanssa kahvikupin ääressä.
”Esimerkiksi Ad Blue -järjestelmän kautta saavutettu päästöhyöty on marginaalinen laitteiston huolto- ja korjauskustannuksiin käytettyyn kohtuuttomaan rahamäärään nähden", hän toteaa.
Erityisen huolestuneita pöydässä ollaan alaan liittyvästä byrokratiasta sekä siitä, haluavatko taitavat ja innokkaat nuoret yrittäjät ja kuljettajat paljon epävarmuutta tarjoavalle alalle.
”Ilman kumipyöriä ei ihminen pärjää”, muistuttaa samassa pöytäseurueessa istuva eläköitynyt kuljetusyrittäjä.
”Onhan se hinta ihan hirveä”, toteaa tankkamaan poikennut Erkka Hentunen. Hän ajaa elintarvikerahtia Seinäjoen ja Vantaan välillä, noin kolme ja puoli sataa kilometriä suuntaansa. Kuva: Kimmo HaimiArtikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
