Köyhistä oloista lähteneet metsäherrat siivosivat aamulla autiotupaa saunaillan jälkeen. Vanhemman miehen käteen osui oluiden mukana tullut Alkon muovikassi, jonka hän päätti heittää pois. Nuorempi tuki ajatusta toteamalla, että kassin vienti kotiin vaimolle olisi ehkä väärää säästäväisyyttä.
Virheillä, tutkimuksilla ja kokemuksilla näyttää olevan taipumus unohtua miesmuistin eli viimeistään kolmenkymmenen vuoden välein. Nyt metsänuudistamista yritetään jälleen halpuuttaa keventämällä maanmuokkausta, pienentämällä viljelytiheyttä ja luottamalla luonnontaimiin.
Näin jätetään käyttämättä jalostettujen viljelytaimien ylivoimainen kasvu ja laatu ja lisätään samalla tulevan taimikonhoidon työläyttä. Taimikonhoitoa ja harvennushakkuita suositellaan viivästämään ja voimistamaan, jotta pinoon saataisiin kerralla enemmän energia- ja kuitupuuta korjuukustannusten alentamiseksi.
Kaikkein toiveikkaimpia ovat kuitenkin poimintahakkaajat, jotka uskovat luontoäidin tarjoavan jatkuvaa tukkisatoa ilman uudistamista. Onkohan suosituksissa mukana myös väärää säästäväisyyttä?
Yksi syy kustannusten ylikorostamiseen on teknisesti yksinkertainen korkolasku. Laskelmissa metsätalouden kuluja ja tuottoja lasketaan korkoa korolle vuosikymmenien päähän ja väliin tulevaisuudesta takaperin nykyhetkeen. Aluksi kysytään toki metsänomistajan pitkäaikaisille investoinneilleen vaatimaa korkokantaa tai konsultti yrittää arvata sen itse.
Kolmen tai neljän prosentin korolla avomaan uudistamisen hinta kohoaa päätehakkuuseen mennessä helposti pariin kymmeneen tuhanteen euroon. Jos uudistamiskulut puolitetaan tinkimällä väärästä paikasta, tuloksena ei ole kahdeksankymmenen vuoden päästä säästynyt kymppitonni, vaan pahimmassa tapauksessa vajaatuottoinen metsä. Satasia säästämällä saadaan aikaan tuhansien eurojen tappio.
Säästömielessä tehtävä nuorten metsien hoidon viivästäminen voi osua tekijänsä nilkkaan kahdella tavalla. Taimikon hoitamattomuudella tuotettavan puuenergian tulevaisuus on poliittisen keskustelun valossa epävarmaa bisnestä. Energiapuuta ei kannata kasvattaa tukkipuun tuotoksen kustannuksella.
Toki puuta kannattaa polttaa ja myydä niin kauan kuin sitä metsään syntyy ja siitä maksetaan. Harvennushakkuiden lykkääminen voi parantaa tilapäisesti puunkorjuun kannattavuutta, mutta siirtää varsinaisen sadonkorjuun eli päätehakkuun jopa vuosikymmeniä eteenpäin. Tässä tapauksessa puustoon sitoutuvan pääoman korkokustannusten laskemisen on paikallaan.
Pitkäjänteisen metsänhoidon ikävä ongelma on se, että metsän kehityksestä puuttuu pakki kuten TV-mainoksen mukaan Helkaman polkupyörästä. Mitä puulajeja kannattaa tai uskaltaa kasvattaa epävarmassa maailmassa?
Pitkäjänteisen metsänhoidon ikävä ongelma on se, että metsän kehityksestä puuttuu pakki kuten TV-mainoksen mukaan Helkaman polkupyörästä.
Tehdäänkö puusta tulevaisuudessa lankkua, pahvilaatikoita, energiaa, ruokaa vaiko metallin korviketta? Vai onko metsän tärkein käyttötapa maisema, hiilensidonta, sielunhoito tai hengitysilma? Nämä päätökset on tehtävä uudistamisen hetkellä, koska sen jälkeen et voi enää muokata maata, istuttaa ylivoimaisen hyväkasvuisia rotupuita etkä vaihtaa helposti puulajia.
Nykyistä presidenttiä lainaten lopuksi kolme pointtia:
1. Käännä vanha kansanviisaus säästäväisyyden tärkeydestä toisin päin: Tärkeintä eivät ole pienet menot, vaan suuret vuositulot. Pihistely alentaa tilasi vuositulosta, jota voit toki paikata ostamalla säästöillä lisää metsää.
2. Kannattavuuslaskelmissa siirry lyhytaikaisia investointeja lukuun ottamatta korkolaskusta vähennyslaskuun. Tilan taloustulos, jossa yhden tai useamman vuoden tuloista vähennetään vastaavat kustannukset, antaa luotettavimman kuvan kannattavuudesta ja sen kehityksestä. Viisas metsänomistaja ei uudista metsää pitkäaikaisella lainalla, vaan maksaa kulut hakkuutuloista ja tekee osan hoitotöistä itse.
3. Käytä hyväksesi pitkäaikaisiin metsän- ja luonnonhoidon investointeihin tarkoitettuja Metka- ja Metso-tukia. Vakiintumattomissa maisemakaupan, hiilensidonnan ja energiapuistojen korvausneuvotteluissa olisi varminta pyrkiä määräaikaisiin sopimuksiin. Ikuisuuteen ulottuvista kertakorvauksistakin saattaa puuttua pakki.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
