Eläinten täyttämisellä leipäänsa ansaitsevia ei Suomessa ole montaa. Kuva: Jukka Saarinen
Eläintentäyttäjä muistuttaa ottamaan etukäteen selvää, miten täytetyksi aiottua eläintä tulee käsitellä ampumisen jälkeen
Marko Väkiparralla on taito, jonka vain ani harva osaa: eläinten täyttäminen.TilaajallePori
Mestari työssään. Tässä valmistuu muflonin pää. Kuva: Jukka SaarinenPorilainen Marko Väkiparta on metsästäjä henkeen ja vereen. Laajan linnuntuntemuksen ja luonnon aktiivisen tarkkailun lisäksi hänellä on taito, jonka vain ani harva osaa: eläinten täyttäminen.
”Aloitin metsästyksen 12-vuotiaana ja ensimmäiset eläinten täyttämiset tein parikymmentä vuotta myöhemmin. Se, miten minusta tuli lähes täysipäiväinen eläintentäyttäjä päätettiin korkeammalla tasolla, jos näin voi sanoa. Olin aiemmin konepajalla sorvarin työssä, mutta terveyteen tuli haasteita ja lääkärit määräsivät vaihtamaan alaa”, hän kuvaa uransa alkuvaihteita.
”Olin sattumalta ollut tuolloin vuosia asiakkaana eläintäyttäjällä, jolla oli vähän ruuhkaa töissään. Hän kyseli, haluaisinko tulla hänen oppiinsa̶ ja siitä se sitten lähti”, Väkiparta kertoo. Täyttäjän ura alkoi toden teolla, kun hän vuonna 2016 suoritti luonnontieteellisen alan konservaattorin tutkinnon.
”Tällä hetkellä teen täysipäiväistä työtä eläinten kanssa, mutta myös ajoittain päivät kuluvat myös metallitöiden parissa”, Väkiparta jatkaa tämänhetkisestä tilanteestaan.
Väkiparta muistuttaa, että täyttäjän taidon lisäksi hyvään lopputulokseen vaikuttaa paljon saaliseläimen oikeaoppinen käsittely heti ampumisen jälkeen.
”Toivoisinkin, että metsästäjät ottaisivat etukäteen selvää, miten täytettäväksi aiottua eläintä tulee käsitellä. Esimerkiksi lintujen kaulat tulisi säilyttää mahdollisimman suorina, eikä niitä missään tapauksessa saisi roikottaa niskasta.
”Linnut tulisi laittaa muovipussiin mahdollisimman suoraksi ojennettuina eikä päätä saisi taittaa siiven alle. Jos linnusta valuu verta, voi linnun kääriä sanomalehteen, mutta lintua ei saa missään tapauksessa pakastaa.”
”Heti kun mahdollista, eläin tulisi siirtää ilmavaan ja viileään paikkaan jäähtymään. Myös linnun täytön tekevälle preparaattorille tulisi soittaa mahdollisimman pian”, Väkiparta ohjeistaa.
Hän muistuttaa myös siitä, että mitä myöhemmin lintu syksyllä ammutaan, sen parempi on sen höyhenpuku eli ammattitermein vähemmän tupessa.
Leipänsä eläinten täyttämisellä ansaitsevia on Suomessa noin parikymmentä.
”Tämän takia töiden toimitusajat saattavat venyä joskus pitkiksi, ja esimerkiksi teeren saa karkeasti täytettynä noin puolessa vuodessa.”
Teeri ja metso ovat täytettyjen eläinten suosikkeja. Paljon trofeita teetetään nykyisin myös peuran sarvista, koska ne ovat kooltaan sopivia normaalin talon seinälle.
Aivan halpaakaan eläintentäyttäjän palveluiden käyttö ei ole, sillä eläintentäyttö vaatii paitsi monipuolisia käsityötaitoja myös biologian osaamista ja aikaa.
Nykyään eläinten täyttämisessä ei käytetä voimakkaita ja kalliita aineita. Kemikaalit ovat kehittyneet ajan saatossa.
”Puhunkin itse aina nimenomaan investoinnista, sillä täytetty metsästysmuisto on käytännössä ikuinen.”
Normaalikuntoisen urosteeren hinta on tänään 330 euroa ja hirvenpää noin 1 500 euroa.
”Puhun itse aina nimenomaan investoinnista, sillä täytetty metsästysmuisto on käytännössä ikuinen. Ensimmäinen saaliiksi saatu metso, heinäsorsa tai vaikkapa vain varis on kiva muisto. Se muistuttaa hyllyllä tai seinällä kyseisestä jahtimatkasta ja palauttaa kokemuksen mieleen vuosienkin jälkeen.”
Väkiparta on itsekin kulkenut pienestä pitäen Tapion tarhoissa. Niin kuin useimmat pitkään metsästäneet hänkin on aloittanut pienriistasta ja siirtynyt vanhemmiten myös suurempien sorkkien ja sarvien pariin.
Yhä edelleen elokuiset kyyhkysjahdin alut ja sorsakaislikkojen salot vetävät puoleensa. Myös hänen saaliistaan osa päätyy metsästysmuistoiksi seinälle.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
