Kotkanpesiä etsitään myös yksityismailta – MTK pitää suojelupykäliä onnistuneina, mutta arvostelee salailua
Toisin kuin monilla muilla petolinnuilla, kotkien ja niiden pesien suojelusta on olemassa selvät korvauskäytännöt.Tilaajalle
Metsähallitus huolehtii maakotkan suojelusta Suomessa. Maakotka pesii syrjäisissä paikoissa ja häiriintyy herkästi ihmistoiminnasta. Kuva: Miska PuumalaMetsähallitus tiedottaa maksavansa löytöpalkkiota uusien kotkanpesien havainnoista.
Maa- ja merikotkien pesiä etsitään niin valtion alueilta kuin yksityisiltä mailta, kertoo luonnonsuojelun erityisasiantuntija Eetu Sundvall Metsähallituksesta. Hän ei pidä vapaaehtoisten kannustamista yksityismaiden kartoituksiin ongelmallisena.
”Eihän siinä mitään ongelmaa ole, jokaisenoikeuksilla siellä liikutaan. Kaikessa pitää kunnioittaa maanomistajan yksityisyyttä esimerkiksi mökkien lähellä, mutta maakotka on lähtökohtaisesti syrjäseutujen ja erämaiden lintu, niin pesien etsinnästä ei tule sellaista häiriötä.”
Sundvallin mukaan pesien kartoituksesta ei ole tapana ilmoittaa maanomistajille.
Suuri osa maakotkien pesistä sijaitsee luonnonsuojelualueilla.
”Yksityismailta löytyy myös pesiä. Toki valtionmaita on enemmän pohjoisessa, mutta Pohjois-Pohjanmaalla niiden osuus laskee huomattavasti Lappiin verrattuna. Jos ne eivät siellä pesi luonnonsuojelualueella, pesä on usein yksityismailla.”
Sundvallin mukaan vuosittain löydetään 30–40 uutta pesää vihjeiden perusteella.
”Vihjeitä tulee vuodesta riippuen kaksin–kolminkertaisesti. Osa havainnoista on muiden petolintujen pesiä ja tuulenpesiä.
MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola pitää maa- ja merikotkan pesien suojelua siitä onnistuneena, että näiden lajien suojeluun on määritetty luonnonsuojelulaissa selvät korvausperusteet.
”Olemme kritisoineet korvauspykälien puuttumista muiden lajien osalta. Esimerkiksi kanahaukan pesäpuun suojelun osalta kyse voi olla jopa yli 15 000 euron tulonmenetyksestä. Meille se on iso asia luonnonsuojelun hyväksyttävyyden näkökulmasta.”
MTK on esittänyt, että suojelusta aiheutuvan kustannuksen omavastuu metsänomistajalle rajattaisiin luonnonsuojelulain lajisuojelupykälissä kuten metsälaissa on tehty.
Kartoitustyöhön Tiirola toivoo avoimuutta.
”Jos luontokohteita kartoitetaan vapaaehtois- tai muin voimin, toivomme, että siitä ilmoitettaisiin maanomistajalle.”
Tiirolan mielestä ympäristöhallinnon tapa salata luonnonsuojelutietoa on vanhankantainen.
”Monessa tapauksessa maanomistaja tulee tietoiseksi lajin esiintymästä vasta, kun tehdään metsänkäyttöilmoitus ja ely-keskus puuttuu asiaan. Edistäisi suojelua ja suojelumyönteisyyttä, jos maanomistajat olisivat tietoisia esiintymistä ja laissa olisi selvät suojelu- ja korvausperusteet, eikä asia tulisi yllätyksenä.”
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
