Multala: Kaikki joustot käyttöön ennallistamisen toteuttamisessa

EU:n ennallistamisasetuksesta uhkaa tulla Suomelle miljardin euron vuosittainen menoerä. Asetuksen kansallisessa toteutuksessa otetaan kaikki joustot käyttöön, lupaa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok.) Audiomedian haastattelussa.

Ympäristöministeriön johdolla tehty luonnos ennallistamisasetuksen kansallisesta toteuttamisesta on parhaillaan lausuntokierroksella. Siinä ihmetystä on herättänyt sekä metsien osuuden puuttuminen että rahoituksen epämääräisyys.

Metsien puuttuminen selittyy hallituspuolueiden välisillä näkemyseroilla. Siinä vastakkain ovat ympäristöministeriön väljään näkemykseen nojaava kokoomus ja toisaalta muut hallituspuolueet.

”Esityksen valmistelu eteni virkamiestyönä niin pitkään kuin mahdollista. Metsät jäivät viimeiseksi sovittavaksi asiaksi ja ne siirtyivät lopulta virkamiehiltä hallituspuolueiden poliittiseen valmisteluun”, kertoo kansliapäällikkö Pekka Pesonen maa- ja metsätalousministeriöstä.

Sopua metsistä ei hallituspuolueidenkaan väliltä löytynyt. Esityksen mukaan sopua metsistä haetaan komission kanssa käytävissä neuvotteluissa.

Mikko Tiirola vaatii luontotyypeille selkeiltä määritelmiä ja mitattavia kriteereitä. Kuva: Petteri Kivimäki

Metsänomistajia edustavan MTK:n mukaan hallitus pakoilee metsien osalta vastuutaan. Eikä päätöksen siirtäminen ainakaan helpota sitä. Järjestön mukaan hallitus ja esitystä valmistellut ympäristöministeriö sivuuttavat samalla eduskunnan tahdon.

Asian valiokuntakäsittelyn päätteeksi eduskunta päätti, että ennallistamisasetuksen kansallisessa toimeenpanossa haetaan maksimaalisia joustoja ja minimoidaan ennallistamisen kansantaloudelliset vaikutukset.

”Eduskunta edellytti myös, että metsien luontotyypit määritetään selkeärajaisesti, mikä kannustaisi metsänomistajia monimuotoisuuden lisäämiseen. Nyt niin ei tehty”, toteaa MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola.

Metsänomistajat ovat lisänneet lahopuun määrää esimerkiksi tekopökkelöillä. Kuva: Jyrki Luukkonen

Kiista koskee, miten Suomessa määritellään boreaaliset luonnonmetsät, harjumetsät ja puustoiset suotyypit. MTK ja myös metsäteollisuus ovat vaatineet selkeitä määritelmiä luontotyypeille ja mitattavia kriteereitä.

Sellaisia ovat esimerkiksi lahopuun määrä ja ikä tai se, kuinka kauan metsä on ollut hakkuiden ulkopuolella. Rajanvedossa on kyse valtavista hehtaarimääristä.

Tiirolan mukaan lopputulos ei voi perustua kartoittajan biologiseen arvioon metsän luonnontilaisuuden kaltaisuudesta.

Liian väljät kriteerit voivat johtaa siihen, että huomattavan laajoja metsäalueita tulkitaan suojelun piiriin kuuluviksi. Se iskisi sekä metsänomistajiin että kansantalouteen.

”Kuka enää uskaltaisi edistää monimuotoisuutta esimerkiksi lahopuuta lisäämällä tai kiertoaikaa pidentämällä?” kysyy Tiirola.

Kiista juontaa osittain jo Suomen EU-jäsenyyden alkuvaiheisiin ja siihen, miten EU:n luontodirektiiviä aikanaan sovellettiin. Suomi päätyi tuolloin tekemään kiisteltyjä Natura-päätöksiä ilman metsien luontotyyppien määrittämistä.

”Ratkaisu herätti voimakasta vastustusta maanomistajien keskuudessa, ja sama määrittelykiista heijastuu nyt ennallistamisasetuksen valmistelussa”, toteaa Tiirola.

Siinä ympäristöministeriö on pitänyt kiinni vanhasta väljästä tulkinnastaan. Maa- ja metsätalousministeriö on ollut tiukempien määrittelyjen kannalla.

Monet ojitetut suot odottavat ennallistamista. Kuva: Jussi Partanen

Multala vakuuttaa, että Suomi tulee käyttämään asiassa kaikki mahdolliset joustot. Kaiken lisäksi yksityismailla toimet perustuvat vapaaehtoisuuteen.

Hän myös muistuttaa, että tässä vaiheessa kyse on vasta asian valmistelusta.

”Tämä on komissiolle vasta viesti siitä, mitä pyritään tekemään. Lopullinen ennallistamissuunnitelma toimitetaan komissiolle seuraavan hallituksen aikana”, sanoo Multala.

Niin tai näin, lopputuloksella on jättimäiset vaikutukset Suomelle. Arvioiden mukaan ennallistamisen kustannukset ovat noin miljardi euroa vuodessa. Siitä noin 400 miljoonaa euroa olisi uutta rahaa.

”Ihan jokainen tolkun ihminen ymmärtää, ettei tuollaisia rahoja ole, eikä tule”, toteaa Sahateollisuuden toimitusjohtaja Tino Aalto.

Eduskunta päättää ennallistamisen budjettirahoituksesta vuosittain. Käytännössä sen rahoitus on suurelta osin auki. Siltä osin Multala ja ympäristöministeriön esitys asettavat toiveita EU:n, luonnonarvokaupan ja yritysten suuntaan.

”Tiedossa on, että ennallistamisesta aiheutuu Suomelle merkittäviä kustannuksia, joten ne on pystyttävä osoittamaan uskottavasti myös EU:ssa mahdollisen rahoituksen saamiseksi”, sanoo Multala.

Luonnonvarakeskuksen taannoisten laskelmien mukaan metsäisestä arvonlisästä voisi pahimmillaan kadota jopa 1,8 miljardia euroa vuodessa. Samalla katoisi kymmeniätuhansia työpaikkoja.

MTK korostaa, että ennallistamissuunnitelmaan ei tule sisällyttää toimenpiteitä, joille ei ole realistista rahoituspohjaa.