Omalle palstalle rakennettava tuulimylly voi olla saksalaiselle metsänomistajalle lähes lottovoitto

Saksassa on maalle rakennettua tuulivoimaa tällä hetkellä lähes 64 000 megawattia. Noin kymmenen prosenttia myllyistä on metsissä.

Osuus kasvaa voimakkaasti. Vielä viisitoista vuotta sitten Saksan metsissä oli yhteensä 356 tuulimyllyä. Nyt määrä on noussut yli 2 500:aan. Se vastaa karkeasti seitsemää ydinvoimalaa silloin, kun tuulee. Kasvuun on kaksi syytä.

Erityisesti Etelä-Saksassa alkaa olla vaikea löytää muualta kuin metsistä sopivia alueita tuulivoimalle. Lisärakentaminen on välttämätöntä, kun Saksa rimpuilee irti fossiilisten energialähteiden käytöstä.

Metsäomistajalle tuulimyllyhanke voi olla lähes lottovoitto, kun sitä vertaa talousmetsän normaaliin tuottoon. Myös siksi Saksan metsiin nousee kiihtyvällä vauhdilla uusia tuulimyllyjä.

Tuoreet tiedot Lüneburgin lähellä Ala-Saksissa käynnissä olevista hankkeista kertovat, että metsänomistajalle maksetaan vajaan puolen hehtaarin alueelle rakennettavasta tuulimyllystä vuokraa 50 000 eurosta jopa 150 000 euroon vuodessa.

Eivätkä nämä ole missään tapauksessa vielä huippuhintoja. Syksyllä 2023 kuntien ja osavaltioiden metsiin rakennettavista tuulimyllyistä maksettiin Wirtschaftswoche-viikkolehden mukaan lähes puolen miljoonan euron vuosivuokria.

Tuotot ovat huikeita, kun muistetaan, että vuokraa maksetaan 20–25 vuotta. Myllyjä ympäröivistä tuulenottoalueista maksetaan omistajille keskimäärin noin 5 000 euron korvaus hehtaarilta. Normaalin talousmetsän keskimääräinen tuotto on Saksassa noin 400 euroa hehtaarilta.

Korkeat vuokrat ovat johtaneet siihen, että tuulimyllyhankkeita pystyvät toteuttamaan yhä useammin vain suuret energiakonsernit. Tuulivoiman tuotantokustannusten kasvu nostaa vääjäämättä myös Saksan jo muutenkin korkeata sähkön hintaa.

Eurostatin mukaan kilowattitunti maksoi Saksassa viime vuoden alkupuoliskolla 40 senttiä. EU-maiden keskihinta oli vajaat 30 senttiä, kun Suomessa maksettiin sähköstä vajaat 25 senttiä kilowattitunnilta.

Saksan osavaltioihin kohdistuu liittovaltion taholta kova paine löytää tuulivoiman rakentamiseen soveltuvia alueita. Vuoden 2023 alussa voimaan astuneen lain mukaan jokaisen osavaltion pitää vuoteen 2032 mennessä varata 2,2 prosenttia maa-alueestaan tuulivoimaloille.

Esimerkiksi Berliiniä ympäröivässä Brandenburgissa ja Pohjois-Baijerissa paikallinen väestö on, usein yksityisten metsänomistajien harmiksi, lähtenyt taisteluun metsämaisemia pilaavia tuulimyllyhankkeita vastaan.

Ympäristönsuojelijat suhtautuvat metsiin rakennettaviin tuulipuistoihin hyvin varauksellisesti. Esimerkiksi Greenpeace on korostanut kannanotoissaan, että metsien hakkaaminen tuulimyllyjen tieltä pitäisi olla mahdollista vain poikkeustapauksissa.

Energiayhtiöt ovat puolestaan muistuttaneet, että tuulivoiman tieltä hakattavan metsän tilalle istutetaan aina uutta, ja että myllyjen rakentamisessa suositaan jo muutenkin uudistamisen tarpeessa olevia vaurioituneita monokulttuureja.

Saksa tuotti maan tilastokeskuksen mukaan viime vuonna jo lähes 60 prosenttia tarvitsemastaan sähköstä uusiutuvilla energialähteillä. Tuulivoiman osuus oli yli 30 prosenttia.

Vuonna 2017 Saksassa otettiin käyttöön noin 5 000 megawattia maalle rakennettua tuulivoimaa. Se oli kaikkien aikojen ennätys.

Vuonna 2019 rakentaminen romahti, koska tuulivoiman subventioita leikattiin rajusti. Viime vuonna käyttöön otetun tuulivoiman määrä oli puolet pienempi kuin huippuvuonna 2017.