Hallitus pusertaa korjauksia metsätaloutta rokottavaan EU:n ennallistamisasetukseen − ”Suomi jäi vaikuttamisessa tappiolle, nyt yritetään korjata.”

EU:n ennallistamisasetus tuo pahimmassa tapauksessa miljarilaskun suomalaiselle maa- ja metsätaloudelle. Asetusta hiotaan parhaillaan EU:n komission, parlamentin ja jäsenmaiden ”trilogeissa” eli kolmikantaneuvotteluissa.

Suomen neuvotteluasema on MT:n komissio- ja parlamenttilähteiden mukaan kehno. Hallitus äänesti kesäkuussa neuvoston kantaa vastaan. Tästä syystä meidän näkemystämme ei juurikaan enää kuunnella.

Pääministeri Petteri Orpo oli MT:n haastattelussa Brysselissä toista mieltä.

”Tänään ei ole ollut mitään vaikeuksia päästä keskustelemaan aiheesta. Ei, vaikka ne, jotka ovat puoltaneet neuvoston esitystä, jatkavat pidemmälle meneviä neuvotteluja”, hän korostaa, kun jäsenmaiden johtajien huippukokous on juuri loppunut.

”Kävin täällä keskustelun puheenjohtajamaa Espanjan pääministeri Pedro Sánchezin kanssa. Annoin hänelle meidän paperimme, johon on kirjattu ne keskeisimmät keinot, joilla meille koituvia kustannuksia saataisin alemmas ja jotka toisivat meille enemmän kansallista liikkumavaraa”, hän luettelee.

Pääministeri Pedro Sánchezin johtama Espanja on EU:n puheenjohtajamaa vuoden loppuun asti. Kuva: GAETAN CLAESSENS / Euroopan Unioni

Kyse on ennen muuta asetusesityksen neljännestä artiklasta. Siinä määritellään, mitä alueita asetuksen ennallistamistoimet ja ns. heikentämiskielto koskevat.

Suomessa on lähdetty siitä, että toimet pitäisi rajata Natura 2000 -suojelualueille tai ainakin niiden kohdentamisessa pitäisi sallia suurempi kansallinen liikkumavara. Suomi myös toivoo, että samaan artiklaan kuuluva luontotyyppien heikentämiskielto poistettaisiin.

Maataloudelle asetuksen kirvelevin kohta on artikla yhdeksän. Se määrää vettämään päästöjä aiheuttavat turvepellot. Suomessa on paljon tiloja, joilla on lähes pelkästään turvepeltoja. Niille asetus olisi kuolinisku.

Orpo ei halua arvioida, miten tuloksellista vaikuttaminen esimerkiksi Espanjan suuntaan on ollut.

”Sánchez oli hyvin positiivinen, mutta eihän hän siinä pystynyt lupaamaan mitään”, Suomen pääministeri myöntää.

”Ei olla menty parempaan, mutta ei huonompaankaan suuntaan. En lähde ennustamaan, mitä sieltä tulee”, hän jatkaa.

Orpo muistuttaa, että esitys oli alunperin huono.

”Suomi jäi vaikuttamisessa tappiolle. Nyt sitä yritetään korjata.”

Pääministeri sanoo käyneensä ennallistamisesta ”pariin otteeseen” kahdenväliset keskustelut EU-komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin kanssa. Lisäksi parlamentin suurimman ryhmän, keskustaoikeistolaisen EPP:n puheenjohtaja Manfred Weberille on lähetetty viestiä.

”Parlamentissa pitäisi nyt myös ymmärtää, että meidän vaatimamme korjaukset eivät voi koskea pelkästään maataloutta, vaan metsäpuoli pitää olla mukana tarkastelussa”, Orpo puhahtaa.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) ei vielä halua lähteä arvailemaan, mihin muotoon EU:n ennallistamisasetus saadaan vielä puristettua. Kuva: GAETAN CLAESSENS / Euroopan Unioni

Hän ei ruoski itseään eikä hallitustaan jälkikäteen siitä, että asetukseen otettiin kielteinen kanta kesäkuussa, vaikka siirto heikensi neuotteluasemaa ja vaikka virkamiehet harasivat vastaan sekä Helsingissä että Brysselissä.

”Kyllä me teimme sen tietoisesti yhdessä silloisen puheenjohtajamaa Ruotsin kanssa. Sillä, että Suomi ja Ruotsi toimivat poikkeuksellisesti näin, haluttiin herättää huomiota”, Orpo perustelee.

EU-instituuioiden neuvottelut ennallistamisasetuksesta jatkuvat 6. marraskuuta. Paketti pyritään viemään maaliin vuoden loppuun mennessä.

Orpon mukaan Sánchezille on muistutettu, että myös Suomi voidaan saada vielä asetuksen taakse, kun siihen tehdään riittävästi parannuksia.

”Olisi huono juttu, jos tällainen asia, jolla on suuri taloudellinen merkitys vietäisiin läpi kapealla enemmistöllä”, Orpo sanoo.

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila ja toiminnanjohtaja Jyrki Wallin lähettivät 26. lokakuuta pääministerille kirjeen, jossa vaaditaan, että asetusesitystä ei pidä hyväksyä, mikäli siihen ei saada merkittäviä parannuksia.