• Metsähallitus vaatii EU:n metsäpolitiikkaa uusiksi Venäjän hyökkäyssodan takia

    Sota sekoitti eurooppalaisen metsäteollisuuden puuhuollon.
    Tilaajalle
    Jussi Kumpulan mukaan EU:n metsäaloitteet pitäisi päivittää, sillä Venäjän hyökkäyssota on sekoittanut eurooppalaisen metsäteollisuuden puumarkkinat.
    Jussi Kumpulan mukaan EU:n metsäaloitteet pitäisi päivittää, sillä Venäjän hyökkäyssota on sekoittanut eurooppalaisen metsäteollisuuden puumarkkinat. Kuva: Audiomedia Oy
    Metsä|Metsäpolitiikka
    1.11.202309:02
    Jarmo Palokallio

    Venäjän aloittama sota Ukrainassa on sekoittanut eurooppalaisen metsäteollisuuden raakapuun markkinat. EU:n metsäaloitteet pitäisi siksi miettiä uusiksi, vaatii Metsähallituksen Metsätalous Oy:n toimitusjohtaja Jussi Kumpula.

    Kumpulan mukaan EU:n metsäpäätöksiä ja aloitteita tehtiin ennen sotaa. Ne pitäisi nyt arvioida uudelleen, sillä Ukrainan sota on muuttanut tilanteen toiseksi.

    ”Kun EU:n piirissä pyritään rajoittamaan metsien käyttöä ilmastosyistä, tämä Venäjän raakapuun korvaamisen tarve tulisi ottaa huomioon päätöksenteossa”, muistuttaa Kumpula Audiomedian haastattelussa.

    Kaikki metsäteollisuutta harjoittavat EU maat kärsivät tilanteesta. Erityisesti se koskee Suomea, joka on tuonut Venäjältä vuosittain kymmenen miljoonaa kuutiota raakapuuta.

    Nyt venäjältä aiemmin tuotu raakapuu pitää korvata muualta. Määrä vastaa puolitoistakertaisesti valtion metsistä hakattavaa puumäärää ja vaikuttaa Suomen metsien hiilinieluun.

    Kumpulan mukaan suurin EU:sta tuleva haaste liittyy siihen, miten paljon EU pyrkii rajoittamaan metsien käyttöä.

    ”Biodiversiteettistrategian osana olevat vanhat metsät ovat jo pääosin toiminnan ulkopuolella ja ennallistamisasetuksen tavoitteet toteutuvat. Isoin haaste liittyy 30 prosentin suojelutavoitteeseen, kun niiden seurannaisvaikutuksia ei tunneta.”

    Kumpula muistuttaa, että liikkeet metsissä ovat hitaita. Toisaalta metsäteollisuus on suhdanneherkkä toimiala. Näiden syiden vuoksi esimerkiksi puunkorjuumääriä tulee tarkastella pitkällä aikajaksolla muutaman vuoden sijasta.

    Metsien käytön kokonaisvaikutusten arviointiin kuuluu myös hiilivuoto.

    ”Metsäteollisuuden tuotteiden kysyntä ei häviä, vaan ohjautuu muihin maihin tai pahimmillaan fossiilisiin ja uusiutumattomiin raaka-aineisiin, jos meillä rajoitetaan metsien käyttöä.”

    Kumpula muistuttaa, että metsä ei ole ilmaston lämpenemisen syyllinen, vaan ilmaston saastuttajien siivooja. Ilmasto-ongelmaa tulisi ratkaista ensi sijassa siellä missä päästöt aiheutuvat ja vähentää öljyn, kivihiilen ja maakaasun käyttöä nopeasti.

    Lisää aiheesta
    • Erno Järvisen ja Satu Rantalan mukaan kansallinen metsästrategia 2035 vastaa lukuisiin yhteiskuntamme kohtalonkysymyksiin kuten toimeentuloon, huoltovarmuuteen, ilmastonmuutokseen, luontokatoon ja ihmisten terveyteen.

      Metsä | Asiantuntijat: Metsätavoitteiden yhteensovittamiseen on olemassa ratkaisuja

      Tilaajalle
    • ”Tämä on merkki siitä, että aktiivinen vaikuttaminen EU-päähän on tärkeää”, Karoliina Niemi uskoo.

      Metsäpolitiikka | ”Komissiossa on tunnistettu, että tämä kokonaisuus on metsän ja maatalouden osalta hyvin haasteellinen”, Metsäteollisuus arvioi taksonomian vaatimuksia

      Tilaajalle
    • Suomi sijoittui biodiversiteetti-indeksissa toiseksi parhaimmaksi EU-maaksi. Kuva on Isojärven kansallispuistosta.

      Luonto | Suomi sijoittui luonnon monimuotoisuusindeksissä Euroopan kärkeen – suomalaiset ekologit suhtautuvat tulokseen kriittisesti: ”Ei aihetta lähteä torille”

      Tilaajalle
    • Suomalaiset ovat osanneet hoitaa metsiään menestyksekkäästi jo vuosisatoja.

      Metsä | Suomalaiset päättävät itse omista metsistään

    • Ismo Saaren mielestä suomalainen metsäluonto on monipuolistunut.

      Metsä | Lukijalta: Suomen metsäluonto on monipuolistunut

      Tilaajalle
    Artikkelin aiheet
    Metsähallitus
    EU:n metsäpolitiikka
    Venäjän hyökkäys Ukrainaan
    metsäteollisuus
    ilmastonmuutos
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan mielestä hakkuiden kieltäminen lintujen vilkkaimpaan pesintäaikaan merkitsisi hakkuukieltoa vähintään touko–kesäkuussa. Tämä toimenpide olisi Suomelle Jaakkolan mukaan varsin vahingollinen.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Linnut nokkivat koneyrittäjän selkänahkaa – hakkuiden täyskielto pesintäaikana aiheuttaisi alalle yli 200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset

  • ”Suomalaisen metsäteollisuuden tarvitseman puumäärän mukainen metsien hakkuu ja niiden aiheuttama hiilipäästö ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana, koska puun käyttö on pysynyt vakiona tai jopa laskenut”, sanoo Simo Jaakkola.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Ilmasto- ja ympäristöjärjestöt vaativat hakkuiden vähentämistä tulonmenetyksistä huolimatta – perusteena ilmastolaki, jonka perusteet ovat murentuneet

  • Mäntytukki oli vuoden 2024 suurin korjattava puutavaralaji, sitä korjattiin melkein 13 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun kohdalla mänty oli myös ykkönen, yli 15 miljoonan kuutiometrin määrällä.

    Koneviesti | Vuonna 2024 metsien markkinahakkuut jatkoivat tämän vuosikymmenen trendiä pienin alueellisin vaihteluin