

Japanilainen Echo satsaa akkutoimisten laitteiden lisäksi vahvasti myös bensakäyttöisiin moottori- ja raivaussahoihin. Metsänomistajien näkökulmasta se on tervetullutta, koska etenkin ammattitason raivaussahoissa bensakoneet ovat edelleen lyömättömiä.
Echon uutuutta on odotettu pitkään. Maahantuojan mukaan aikataulu venyi, koska valmistaja Yamabiko lähti tekemään markkinoiden kestävintä metsäraivuria.
Saimme sahan kokeiluun viime kesänä ja raivasimme sillä alkutalveen saakka. Kokeilun urakkatahtisessa raivaustyössä teki metsäpalveluyrittäjä Jyrki Villman, ja kokeilin sahaa myös itse.
Echon ennalta virittämien odotusten takia kokeilu oli mielenkiintoinen. Ovatko ammattiraivurien markkinoita suvereenisti hallinneet Stihl ja Husqvarna viimeinkin saaneet vertaisensa kilpailijan?
Echon uutuusraivurin sylinteritilavuus on 50,2 cm³ ja teho 2,2 kW.
Sen kilpailijoissa sylinteritilavuuden ja tehon suhde on hitusen parempi: Stihl FS 460 45,6 cm³ ja 2,2 kW, Stihl FS 490 51,6 cm³ ja 2,4 kW, Husqvarna 545 FX AutoTune 45,7 cm³ ja 2,2 kW ja Husqvarna 555 FX 53,3 cm³ ja 2,8 kW.
Lukujen valossa uuden Echon verrokeiksi sopivat parhaiten teholtaan vastaavat Stihl 460 ja Husqvarna 545.
Uusi Echo painaa terälevyn ja sektorisuojan kanssa, tankki täynnä 10 863 grammaa. Teholtaan vastaavat kilpailijat painavat kumpikin reilun kilon vähemmän, joten painoero on melko suuri.
Painossa näkyy Echon erityinen ominaisuus. Se on järeää tekoa ja tehty kestävyys edellä. Valmistaja ei ole pyrkinyt minimoimaan painoa ja maksimoimaan tehoa, vaan tähtäimessä on ollut ennen muuta pitkäikäinen ja luotettava työkone.
Ehkä tämän takia sahassa on perinteinen kaasutin, jota voi säätää erikoisavaimella. Tekniikka on kaasuttimen osalta luotettavaa, vaikka kyseessä on uusi sahamalli.
Kierrosherkkyys Echossa on hyvää ammattitasoa, vaikka moottoria ei ole viritetty erityisen kireäksi. Kiihtyvyys riittää myös ennakkoraivaukseen isommille puille. Muutoksia kaasuttimen säätöihin ei kokeilun aikana tarvinnut tehdä.
Saha lähti hyvin käyntiin. Tämä ominaisuus on tärkeää kaikille käyttäjille, mutta etenkin ammattiraivaajien vaatimuslistalla se on kärkipäässä.
Kokeilu painottui raskaamman pään raivaukseen. Echolla sahatuista kohteista hakkuun ennakkoraivausta oli 21 hehtaaria, nuoren metsän hoitoa 13 hehtaaria ja taimikon harvennusta viisi hehtaaria.
Moottorista jäi luotettava vaikutelma. Korkeita huippukierroksia ei löydy, mutta sitkeää vääntöä riittää mukavasti. Tätä enteilee myös viiden vuoden takuu harrastajakäytössä ja kahden vuoden takuu ammattikäytössä.
Urakkatahtisessa työssä kulmavaihde on altis vikaantumaan runsaiden käyttötuntien myötä. Echossa tätä on torjuttu kulmavaihteen järeällä rakenteella.
Laakerointi on vankkaa tekoa, samoin lukitus runkoputkeen. Kulmavaihde pysyy rungossa tiukasti paikoillaan.
Kulmavaihteen kestävyyttä saattaa lisätä myös kaksikanavainen rasvaus. Isommasta kanavasta painetaan uutta rasvaa sisään, kunnes vanha tummunut alkaa pursuta pienemmästä ulos. Heikompilaatuista vanhaa rasvaa voi näin poistaa vaihteesta jonkin verran, ja täytöstä tulee tiivis.

Kannen koppa on kiinni kahdella ruuvilla. Alta paljastuu kaksiosainen ilmanpuhdistin. Uloinna on tumma vaahtomuovinen esipuhdistin, joka irtoaa helposti.
Esipuhdistin osoittautui tehokkaaksi. Lähes kaikki lika jää vaahtomuoviseen esipuhdistimeen. Sen alla oleva laskostetusta suodatinpaperista tehty, pinta-alaltaan suuri ja väriltään valkoinen puhdistin pysyi kokeilun ajan melkoisen puhtaana.
Ilmanpuhdistus toimii tehokkaasti. Kaksiosaisuus tuo puhdistukseen myös varmuutta, koska sahan vanhetessa toisen puhdistimen mahdollinen heikko toiminta ei vielä merkitse epäpuhtauksien pääsemistä imuilmaan.
Jyrki sahasi Echolla myös alkutalvella, joka oli luminen. Lumi aiheutti sahaan ongelmia, mutta ne eivät johtuneet ilmansuodattimista. Kahden puhdistimen yhdistelmä tuntui toimivan myös kostealla säällä niin kuin pitää ja jäätymättä.
Echoa ei ole suunniteltu lumisiin olosuhteisiin. Tämän huomaa helposti jo päällepäin siitä, että kaasuttimen ympärille on jäänyt paljon avointa tilaa.
Puista tippuva lumi pääsee monesta paikasta koteloinnin ohi ja sulaa sisätilassa. Pakkasella tämä aiheutti yllättävän vaivan.
Kosteudesta muodostui kaasuttimen viereen pieni jäänokare kohtaan, jossa se esti kaasuvaijerin palautumisen kaasun hölläämisen jälkeen tyhjäkäynnille. Koneeseen jäi ikään kuin puolikaasu päälle.
Jäänokareen saa tökittyä ruuvimeisselillä pois koppaa avaamatta, jos tietää mihin jää muodostuu. Jään poistamisen jälkeen kaasu pelasi normaalisti.
Vaiva on kuitenkin kiusallinen ja heikentää myös turvallisuutta.
Jään muodostumista tapahtui silloin, kun oksilla oli putoavaa lunta. Pakkasilla, jos metsä on kuiva, jäätä ei muodostunut.
Kun Echolla raivataan lumisissa olosuhteissa, koteloinnin avoimuutta on syytä vähentää teippauksilla. Lisäksi kopan yli on syytä vetää sukkahousut, jotta hienojakoinen lumi ei pääse sisätiloihin.

Kaasukahvan virrankatkaisin on palautumatonta mallia. Jos on tottunut itsestään palautuvaan, vie hetken aikaa oppia muistamaan, miksi saha ei käynnisty.
Tiheiköissä kävi ilmi, että sammutusnappiin osuvat oksat kykenevät sammuttamaan sahan. Ei auta, vaikka virran kytkee salamana takaisin päälle. Saha sammuu siitä huolimatta.
Vaiva johtuu napin tuntuvasti ulospäin kohoavasta muodosta ja melko herkästä liikkumisesta. Nappi saisi olla matalampi, tai se pitäisi upottaa osittain kahvan sisään.
Huomiota herätti myös moottorista kahvoille menevien sähköjohtojen avonaisuus moottoripäässä. Muovinen suojaputki on altis liukumaan hitusen kahvojen suuntaan, jolloin johdot jäävät mutkasta avoimeksi. Isku työssä tai kuljetuksessa voisi rikkoa ohuet johdot.
Näin ei kokeilun aikana kuitenkaan käynyt, joten realisoitunutta haittaa rakenteesta ei tullut.

Jyrki Villman sahasi Echolla samalla ronskin urakkatahtisella tyylillä kuin muillakin sahoillaan. Tätä kovaa komentoa ohjauskahvat eivät kestäneet loppuun asti, vaan ne katkesivat. Kahvojen vasen puoli meni irtipoikki eli jäi kouraan.
Jyrki työnsi koko kahvaparia oikealle ja sai katkenneen kohdan näin sen verran lukituskohdan sisään, että tiukasti kiristettyinä kahvat pysyivät kokeilun loppuajan paikoillaan. Kahvoja piti kuitenkin varoa.
Jyrki kertoo, että vaikka hänen sahaustyylinsä on aika raju, muut sahamerkit ovat sen kestäneet. Echon kahvojen putki saisi olla tukevampi etenkin, kun saha muuten on niin lujatekoinen.
Sahan runkoputki onkin erityisen vahva. Sen paksuus on 35 mm, joka on enemmän kuin kilpailijoilla. Jykevä runkoputki ei taivu, kuten monissa sahamalleissa voi joskus käydä.
Esimerkiksi jos terän ”kielletty” alue eli kellotaulun kolmesta viiteen mukainen sektori osuu puuhun, siitä seuraa takapotku ja runkoputken lennähtäminen päin mahdollisia lähellä olevia puunrunkoja. Echon jykevä runkoputki kestää nämä iskut taipumatta.
Kahvojen katkeamisesta huolimatta Jyrki arvelee, että metsänomistajan peruskäytössä Echon kahvat kyllä kestävät.

Kahvojen oteväli on vähän pienempi kuin Husqvarnassa ja Stihlissä. Tämä helpottaa ahtaissa paikoissa liikkumista ja sahan hallintaa. Suoremmin käsin sahattaessa terän liikutteluun tarvittava voima vähenee.
Runkoputki on lyhyt, mutta ripustuskoukusta terään ulottuvalta mitalta se on silti vajaat viisi senttiä pitempi kuin Husqvarna 545 FX:ssä. Siksi Husku on taimikossa aavistuksen Echoa ketterämpi.
Echossa on pienempi, halkaisijaltaan 200 mm:n terälevy. Myös isompi 225 mm:n terä pyörisi Echon tehoilla, mutta sektorisuoja estää sen käytön.
Kaiken kaikkiaan Echo CLS 520ES pelasi Jyrkin mielestä metsässä hyvin lumisia päiviä lukuun ottamatta.
Varma käynnistyminen ja moottorin luotettavuus ovat sahan valtteja.
Sahan painoa Jyrki ei moittinut; hän on tottunut sahaamaan isoilla sahoilla. Päinvastoin sahan moottorin varmalta vaikuttava tekniikka ja rakenteiden jykevyys miellyttivät häntä, ne kun lupailevat runsaita käyttötunteja.
Sahan mukana tulevat hyvät ammattitason valjaat. Niiden arviointiin palaamme myöhemmin.
Aarre suositus: Echo CLS 520ES on hyvin kiihtyvä, moottoriltaan varmatoiminen ja todennäköisesti pitkäikäinen raivaussaha kaikenlaisille raivauskohteille. Tuntuvan painonsa takia se soveltuu parhaiten riskille sahaajalle. Raivurin talvikäyttö edellyttää sitä, että estetään lumen pääsy moottorin sisätilaan.
Omassa metsässä tehty raivaustyö ja istutus ovat hyvää peruskuntoharjoittelua. Tämä kävi ilmi Metsäkeskuksen ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekemässä Raivaa itsesi kuntoon -tutkimushankkeessa.
Kahdeltakymmeneltä metsänomistajalta mitattiin syketasoja erilaisissa liikunnallisissa rasituksissa, ja niitä verrattiin syketasoon raivatessa varhaisperkauksella ja istutuksessa.
Varhaisperkauksella testihenkilöiden sykekeskiarvo oli noin 124 ja istutuksella noin 103 lyöntiä minuutissa.
Urheilulajeista raivausta vastaavaa liikuntaa ovat muun muassa kävely, pyöräily ja hiihto.
Tulokset osoittivat todeksi sen, että metsänhoitotyöt ovat erinomaista, kuntoa kohottavaa hyötyliikuntaa. Työn voi mieltää paitsi taloudellista tuottoa antavaksi metsänhoidoksi myös peruskuntoharjoitteluksi. Toisaalta monet metsätöihin tottuneet metsänomistajat kokevat metsätyön myös mielen virkistykseksi. Hyötyjä sataa siten monelta suunnalta.
Artikkeli on julkaistu Aarteessa 4/2024.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
