

Etelä-Pohjanmaalla on hirvijahtikauden parin ensimmäisen viikonlopun aikana tapahtunut tiettävästi jo kolme koiran loukkaantumiseen johtanutta hirvikoiran ja karhun kohtaamista.
Yksi tapauksista sattui lauantaina Seinäjoen Nurmossa. Aamun ensimmäinen ajo päättyi lyhyeen, kun karjalankarhukoira Koda sai emokarhun kynsissä eläinlääkärin hoitoa vaativat vammat.
”Tehtyjen havaintojen perusteella tuntuma on, että alueen karhukanta on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Totta kai näitä kohtaamisia on hirvimiesten keskuudessa osattu odottaa ja pelätä, mutta yhteenotto heti toisena jahtiviikonloppuna yllätti”, toteaa Kodan omistaja Jani Rinta-Nikkola.
”Jos petokantojen annetaan kasvaa rajoittamatta niitä metsästyksellä, muutamassa vuodessa ollaan ongelmissa.”
Tehokkaana riistanlöytäjänä tunnettu, kokenut Koda ei kaihda karhun jälkeä. Pentujaan puolustava emokarhu on suopursupeitteisessä nevamaastossa koiraan verrattuna ketterämpi, eikä koira ehtinyt paeta riittävän nopeasti.
”Jälkeenpäin tilannetta läpikäydessäni ymmärrän, että siinä oli ainekset isompaan katastrofiin. Jos keli olisi ollut toisenlainen, olisin itse edennyt koiran perässä, ärsyyntyneen karhun lähelle. Nyt kun pakkasaamun rapea keli pakotti etenemään hitaammin kohti oletettua hirvenhaukkua, olin onneksi etäämmällä karhun hyökätessä koiran päälle”, kuvaa Rinta-Nikkola tilannetta.
Rinta-Nikkola suhtautuu karhukohtaamisiin maltilla todeten, että karhujen määrän lisääntyminen pitää ottaa nyt huomioon metsässä liikuttaessa. Vaaratilanteita on pohdittava ennakkoon.
”Hirvikoirien pitää päästä työskentelemään ja harjoittelemaan metsään. Normaalisti harjoittelutilanteessa ohjaajalla ei asetta ole mukana ja hän etenee haukulle antamaan hirvelle karkkoa. Kodan tapaus herätti varautumaan siihen, että haukulla odottaakin hirven sijaan karhu.”
Hirvenmetsästystä on myös jatkettava, petotilanteesta huolimatta. Metsästäjien halukkuus hankkia metsästyskoiria suuren petoriskin alueilla on kuitenkin jo laskenut.
”Asiassa on katsottava eteenpäin. Jos petokantojen annetaan kasvaa rajoittamatta niitä metsästyksellä, muutamassa vuodessa ollaan ongelmissa. Osassa maata petoalueilla hirvijahti on jo nyt jäissä. Myös SRVA-toiminnassa on tultu tilanteeseen, että petoalueille ei koirakoita löydy työtehtäviin.”
Karhukannan kasvu vaikeuttaa metsästystä, mutta vaikutus on laajempi.
”Metsissä liikkuu metsästäjien lisäksi muita luonnosta nauttivia. Riski joutua emokarhun ja pentujen väliin on yhä suurempi”, pohtii Rinta-Nikkola.
”Karhujen määrän lisääntyminen pitää ottaa nyt huomioon metsässä liikuttaessa.”
Lakeuden riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajana toimiva Rinta-Nikkola toivoo, että Tassu-merkintöjä tehtäisiin aktiivisesti. Kanta-arvio pohjautuu näihin havaintoihin, ja kanta-arvio on kaatolupien perusta.
”Meillä on tiedossa vähintään kaksi, todennäköisesti kolme karhupentuetta tässä lähialueella. Kaikista ei merkintöjä kuitenkaan ole tehty. Jos pentueista ei saada havaintoja ylös Tassuun, tietoa ei voida varmistaa esimerkiksi koululaisten petoaluekyytejä varten”, muistuttaa Rinta-Nikkola.
Virallista tietoa Etelä-Pohjanmaan karhukannan koosta ei ole, sanoo riistapäällikkö Mikael Luoma Suomen Riistakeskuksesta.
Karhukanta kasvaa Luken arvion mukaan Suomessa kokonaisuutena noin 10 prosenttia vuodessa. Luoman mukaan karhun ja koiran kohtaamisia tapahtuu, mutta sitä hän pitää poikkeuksellisena, että koira loukkaantuu tilanteissa.
”Luonnonvarakeskuksen uusin kanta-arvio sisältää vain pentuehavaintojen määrän alueittain. Pohjanmaan alueella on aiempina vuosina arvion mukaan ollut noin 100 karhua. Metsästyksellä on tästä verotettu tuolloin yhdestä kahteen karhua.”
Kanta kyllä kasvaa, mutta kokonaiskuvassa ei ole Luoman arvion mukaan suuria muutoksia.
”Pohjanmaan alueella Tassu-merkintöihin johtavia kansalaisten havaintoja on saatu laajassa kuvassa hyvin tutkimuksen tarpeisiin”, hän toteaa.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
