Metsien lannoituksella voisi niputtaa monta metsiin liittyvää tavoitetta samaan aikaan ‒ ”Lannoitusta kannattaisi harjoittaa huomattavasti enemmän”
Metsänhoitoyhdistys Lakeuden Rami Mattilan mukaan metsien lannoituksella saataisiin aikaan suuria hyötyjä.Tilaajalle
Tuhkalannoituksella voidaan selvityksen mukaan lisätä metsätalouden kannattavuutta. Kuva: Petteri KivimäkiMetsien lannoittamisella olisi edellytyksiä sovittaa yhteen metsätalouden kannattavuus, ilmastokysymykset, teollisuuden puuhuolto ja arvokkaiden luontokohteiden lisäsuojelu, arvioi Metsänhoitoyhdistys Lakeus.
Lakeus on selvittänyt yhteistyössä Tapio Oy:n kanssa metsän lannoituksen ilmastovaikutuksia kahdella esimerkkikohteella Kurikan Jalasjärvellä ja Ilmajoella.
Kohteista toinen oli kuivahkon kankaan varttunut männikkö, jossa tarkastelu suoritettiin typpilannoituksella ja 10 vuoden kasvuvaikutuksia tarkastellen. Toinen kohde oli nuoren puolukkaturvekankaan männikkö, jonka lannoitustarkastelussa käytettiin puutuhkalannoitetta ja 20 vuoden tarkasteluaikaa.
Typpilannoituksen odotettu kasvunlisä oli 15 kuutiometriä ainespuuta ja tuhkalannoituksen kasvunlisä muun muassa pidemmän vaikutusajan ansiosta 37,7 kuutiometriä ainespuuta. Molemmat lannoitukset kasvattavat metsätalouden kannattavuutta.
Typpilannoituksella nettovaikutus hiilensidontaan oli peräti 25,1 tonnia hiilidioksidia hehtaarilta, kun lannoituksen tuotannon, kuljetuksen ja levityksen hiilidioksidipäästöt on huomioitu.
Yhden hehtaarin lannoittamisen nettohiilensidonta vastaa siis keskimäärin noin 188 000 kilometrin henkilöautoilun päästöjä.
”Tuhkalannoituksen 20 vuoden aikana aikaansaama hiilensidonta onkin peräti noin 260-kertainen tuotettuun päästöön verrattuna” kertoo hankkeen projektipäällikkö Rami Mattila Metsänhoitoyhdistys Lakeudesta.
”Tällöin puhutaan keskimäärin peräti 354 000 kilometrin autoilua vastaavien päästöjen sitoutumisesta puun lisäkasvuun.”
Mattilan mukaan lannoittamista kannattaisi harjoittaa Suomen metsissä huomattavasti enemmän. Jos puolet Suomen metsämaan noin 10 miljoonan hehtaarin pinta-alasta lannoitettaisiin, voitaisiin saavuttaa noin 15 miljoonan kuution lisäkasvu.
Sillä ruokittaisiin samanaikaisesti vielä yksi uusi maailman suurin havusellutehdas, jonka puunkäyttö on 7,6 miljoonaa kuutiometriä ja kuitattaisiin hiilensidontana Suomen kaikki liikennepäästöt, Mattila toteaa.
Mattilan mukaan senkin jälkeen jäisi tilaa arvokkaiden luontokohteiden lisäsuojelulle. Maanomistajille olisi mahdollista maksaa reilu korvaus suojelusta metsäteollisuuden ja puukaupan kasvaneilla verotuloilla.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
