WWF:n riskikartalla Suomen metsät hupenevat yhtä hälyttävää vauhtia kuin tropiikissa

Ympäristöjärjestö WWF julkaisi maanantaina kartan, joka valistaa sijoittajia monenlaisista luonnon monimuotoisuuteen liittyvistä riskeistä maailman eri kolkissa.

Kartta on osa yrityksille suunnattua riskityökalua, jolla ne voivat arvioida oman toimintansa luonnon monimuotoisuuteen liittyviä riskejä. Työkalu julkistettiin Sveitsin Davosissa maailman talousfoorumin yhteydessä. Järjestö on aiemmin julkaissut vastaavan riskityökalun vesivaroihin liittyen.

WWF ohjeistaa käyttämään riskitietoa yrityksen toimialan mukaan. Järjestön julkaisemassa taulukossa yrityksen toimialasta riippuen kukin indikaattori voi saada erilaisen painoarvon kokonaisriskiarviossa.

Näin esimerkiksi metsäalan yrityksen riskiarviossa metsäpeitteen väheneminen saa korkean painoarvon.

Suomen kohdalla metsien latvuspeittävyyttä kuvaava indikaattori näyttää kautta koko maan eteläpuoliskon punaista, eli korkeinta riskiarvoa. Pohjoisessa Suomessa riski on hieman matalampi.

Suomi ei ole kartalla poikkeus, vaan korkean riskin alueita vaikuttavat olevan kaikki maailman kolkat, joissa metsiä hyödynnetään.

Aineisto perustuu Marylandin yliopiston Matthew C. Hansenin ja hänen kollegoidensa satelliittikuvia tulkitseviin tutkimuksiin. Aineisto on julkaistu aiemmin esimerkiksi globalforestwatch.org -sivustolla.

”Erittäin korkean riskin alueilla metsien häviäminen on ollut voimakasta (yli kahdeksan prosenttia)”, WWF:n riskikartan selitteessä kuvataan.

WWF:n kartta antaa ymmärtää Suomen metsien hupenevan nopeaa vauhtia. Kuva: Ruutukaappaus WWF:n Biodiversity Risk Filter -työkalun kartasta

Selitetekstissä todetaan myös indikaattorin kuvaavan vuonna 2020 tai sen jälkeen tapahtuneita avohakkuita.

Indikaattori ei vaikuta tekevän eroa pysyvän metsäkadon ja hakkuiden takia väliaikaisesti paljastuvan maan välillä. Selitetekstissä viitataan kuitenkin tropiikin pysyvään metsäkatoon.

”Noin puolet maailman alkuperäisistä metsistä on hävinnyt, ja niitä hakataan edelleen kymmenen kertaa nopeammin kuin ne mitenkään voivat uudistua. Koska trooppisissa metsissä elää vähintään puolet maapallon lajeista, vuosittain 17 miljoonan hehtaarin hakkuut ovat dramaattinen menetys.”

Toinen, puuvarojen saatavuutta kuvaava indikaattori antaa ymmärtää, että eteläisimmästä Suomesta löytyy vielä kohtuullisesti puuta, kun taas Keski-Suomesta pohjoiseen puuvarat olisivat jo ehtyneet tai saavuttamattomissa.

Metsien latvuspeittävyyden ja puun saatavuuden ohella Suomi on korkeimman riskin aluetta matkailussa. Se tarkoittaa, että maa saa erittäin alhaisen sijaluvun luonnon ja kulttuuristen resurssien suhteen. Ruotsi saa tässä luokituksessa saman arvon kuin Suomi. Norja ja Venäjä sen sijaan saavat matkailuriskiä kuvaavassa indikaattorissa kahta sijaa korkeamman luokan kuin Suomi.

Matalan riskin arvoja Suomi saa muun muassa ilmanlaatua, taloudellista tasa-arvoa ja poliittista vakautta kuvaavissa kartoissa.

Riskityökaluun on tulossa riskiprofiilit eri maista, mutta tätä aineistoa ei ole vielä julkaistu.

WWF:n biodiversiteettiriskikartta