Varjolaivasto aiheuttaa Itämerellä vaaran öljyonnettomuudesta, johon meillä ei ole varaa

Suomi on kuin saari Euroopan laidalla, kuuluu tunnettu hokema.

Maantieteellisestä sijainnistamme johtuen olemme täällä pussin perällä ja poikkeuksellisen riippuvaisia merikuljetuksista. Suomen ulkomaankaupasta 95 prosenttia kulkee meriteitse. Tuontia ja vientiä, kumpaankin suuntaan.

Ulko- ja turvallisuuspoliittinen tilanne on lisännyt jännitteitä ja hybridivaikuttamista Itämerellä.

Hybriditoimintaa, pahanilkistä sabotaasia tai muuten vain huonoa merimiestaitoa ovat omanneet nämä ankkuria kilometrikaupalla pohjassa laahanneet Venäjän niin sanotun varjolaivaston kauppa-alukset: kiinalaisomistuksessa ollut Newnew Polar Bear, Ruotsin vesillä takavarikoitu Vezhen-alus, Yi Peng 3 -irtolastialus, Suomen viranomaisten talvella Porvoon edustalla toviksi takavarikoitu Eagle S -tankkeri,...

Alukset ovat katkaisseet sähkö- ja tietoliikennekaapeleita Itämeren pohjassa, ja vahinkoja korjataan edelleen.

Viranomaistietojen perusteella Suomenlahdella on keväällä havaittu ja puututtu useampaan läheltä piti -tilanteeseen. Tuurilla ei pitäisi laivojenkaan seilata.

Suomen Varustamojen toimitusjohtaja Tiina Tuurnala kertoi Centrum Balticumin Itämeri-seminaarissa Turussa toukokuussa eksoottisiin lippuvaltioihin rekisteröidyistä, jäävahvistamattomista ja kokemattomilla miehistöillä liikennöivistä aluksista Itämerellä.

Esimerkiksi Komorit, Kamerun ja Palau ovat satamatarkastuksia tekevän rekisterin ”mustalla listalla”, erittäin korkean riskin lippuvaltioina.

Hyökkäyssotaa käyvä Venäjälle länsi asetti pakotteet ja hintakaton öljyn ja kaasun myynnilleen, jotta se ei pystyisi rahoittamaan sotaansa öljy- ja kaasutuloilla.

Pakotteet vuotavat, kun Venäjä rahtaa varjolaivastollaan raakaöljyä ja kaasua kolmansiin maihin – Kiinaan, Intiaan, Turkkiin ja Brasiliaan – jalostettavaksi ja edelleen maailmanmarkkinoille.

Varjolaivasto kattaa nyt yli puolet Venäjän öljykuljetuksista Itämerellä.

Mikäli alusten kulun kertova AIS-järjestelmä on vielä poiskytkettynä, törmäysriski kasvaa. Ensimmäistäkään öljyonnettomuutta ei Itämerellä saa sattua.

”Venäjä noudattaa merioikeutta valikoivasti – se rikkoo sääntöjä oman etunsa mukaan, mutta vetoaa niihin, kun se hyödyttää sitä.”

Sitaatti on professori Lauri Ojalan ja KTM Rasmus Hellströmin kirjoittamasta, Huoltovarmuuskeskuksen ja Turun yliopiston tutkimushankkeen osana julkaistusta raportista ”Ukrainan merisodan opit”.

Kattavat ja toimivat satamavaltiotarkastukset seurausmaksuineen pysäyttäisivät satamiin korjattaviksi ne alukset, jotka eivät kata turvallisuusmääräyksiä tai pätevää laivamiehistöä.

Kolumnin kirjoittaja on MT:n toimittaja