Maaseudun suivaantuneet äänestäjät nousevat EU-vaaleissa arvoon arvaamattomaan − se voi olla voitto vihreälle siirtymälle

Seuraavat EU-vaalit pidetään reilun vuoden päästä. Yksi keskeinen taistelu käydään maaseudun äänistä. Se voi olla lopputulosten kannalta jopa ratkaiseva.

Tapa, jolla EU:ssa on torjuttu ilmastonmuutosta ja luontokatoa, on suututtanut sekä maataloustuottajat että metsänomistajat. Viljelijäkapina kytee. Protestiääniä on jaossa ja niille riittää ottajia.

Vihreä siirtymä on ollut saksalaisen Ursula von der Leyenin johtaman EU-komission tärkein hanke. Ilmastonmuutosta ja luontokatoa jarruttavia lakiesityksiä on valmisteltu hollantilaisen varapuheenjohtaja Frans Timmermansin johdolla.

EU-maaseudulla on kypsytty Brysselin koneiston suoltamiin säädösesityksiin ennen muuta siksi, että niiden kielteisiä taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia ei ole otettu vakavasti.

Huonon valmistelun ja puutteellisen vaikutusarvioinnin vuoksi mittavissa lakipaketeissa on ollut myös liian paljon maaseutuelinkeinoja kirveleviä hölmöyksiä.

Juurikäävän taltuttamiseen metsänhoidossa käytetyn urean luokittelu maatalouden torjunta-aineeksi ja navettojen tieltä kaadettujen muutamien puiden tuomitseminen metsäkadoksi ovat paraatiesimerkkejä suomalaista maaseutua kismittävistä kummallisuuksista.

Säilyttääkseen valta-asemansa vuoden 2024 vaaleissa, EU-parlamentin suurin ryhmä, keskustaoikeistolainen EPP, nostaa profiiliaan viljelijöiden puolestapuhujana. Ryhmä yrittää torpedoida EU-komission esitykset kemiallisten torjunta-aineiden vähentämisestä sekä maa-, metsä- ja vesialueiden ennallistamisesta (MT 4.5.)

Samoilla ääniapajilla ovat konservatiivien ECR-ryhmä, äärioikeiston ID ja osa sosiaalidemokraattien (S&D) sekä Uudistuva Eurooppa -ryhmän (RE) edustajista.

Viljelijöiden huutoa on kuultu ja siihen on vastattu myös jäsenmaissa.

Hollannissa pääministeri Mark Rutten hallitus ajaa 1,5 miljardin euron tukiohjelmalla alas maan lihakarjataloutta (MT 4.5.). Läheskään kaikki tuottajat eivät tuista huolimatta tyydy kohtaloonsa. Siksi maaseudun protestipuolue BoerBurgerBeweging (BBB) nousi Hollannin suurimmaksi maaliskuun aluevaaleissa.

Puolassa ja Slovakiassa maaseudun äänet ovat ratkaisevia syksyn parlamenttivaaleissa. Molemmat maat ovat olleet Venäjän hyökkäystä torjuvan Ukrainan uskollisimpia tukijoita. Uskollisuus mureni kuitenkin heti, kun ukrainalaisten maataloustuotteiden tullivapaa tuonti aiheutti ongelmia puolalaisille ja slovakialaisille tuottajille.

Suomessa perussuomalaiset kaappasi eduskuntavaaleissa maaseudun äänet viljelijöitä ja metsänomistajia perinteisesti puolustaneelta keskustalta. Jopa vaalitappion kärsineiden vihreiden riveistä löytyy nyt väitöskirjatutkija Markus Sjöbergin kaltaisia aktiiveja, joiden mielestä maaseudun ääntä pitäisi kuunnella herkemmällä korvalla (MT 6.5.).

Euroopan maataloustuottajat ja metsänomistajat tarvitsevat enemmän ja pontevampia puolestapuhujia sekä EU-parlamenttiin että 2024 vaalien jälkeen valittavaan uuteen komissioon. Maaseudun asioiden väkevämpi edistäminen ei kuitenkaan tarkoita kunnianhimoisista ilmasto- ja ympäristötavoitteista tinkimistä.

Kyse on ennen muuta painotusten säätämisestä psykologista pelisilmää käyttäen. Laki- ja asetusesitysten pahimmat vinoumat, jotka eivät hetkauta kokonaisuutta suuntaan eivätkä toiseen, on korjattava nopeasti ilman turhaa periaatteellista hammasten kiristelyä.

Liian moni maataloustuottaja ja metsänomistaja ajattelee, osin oikein ja osin väärin perustein, että Brysselissä on viime vuodet kuunneltu vain ilmasto- ja ympäristöaktivisteja. Jos tätä, osin väärää ja osin oikeaa, käsitystä ei onnistuta tulevalla EU-vaalikaudella oikaisemaan, vihreän siirtymän tulevaisuus näyttää synkältä.