Auto- ja metsäteollisuuden kannattaisi Euroopassa hypätä samoille rattaille – sähköpolttoaineiden edistäminen olisi myös ilmaston etu

Euroopan komission on jo pitkään ounasteltu suunnittelevan merkittävää vastaantuloa erittäin suuriin vaikeuksiin ajautuneen eurooppalaisen – ennen muuta saksalaisen – autoteollisuuden pelastamiseksi sitä odottavilta päästömaksuilta. Lisävahvistusta EU:n suunnitelmiin rientää autoteollisuuden tueksi saatiin viime viikolla, kun komission teollisuuspolitiikasta vastaava varapresidentti, ranskalainen Stéphane Séjourné ennakoi niitä Frankfurter Allgemeine Zeitungin haastattelussa (MT 5.3.).

Vastaavaa vastaantuloa lienee Pohjolan metsäisten EU-jäsenmaiden, Suomen ja Ruotsin, turha odottaa mahdollisilta poliittisin päätöksin tehtyjen päästörajojen ylityksistä. Suomi on jäämässä päästövähennystavoitteista, koska liikenteen päästöt eivät ole vähentyneet tavoitellusti, ja samaan aikaan Suomen metsien katsotaan muuttuneen nieluista päästölähteiksi. Muutoksen syynä ovat metsien hiilensidontaa kuvaavien laskentamallien muutos, joka pienentää tuntuvasti suomalaismetsien laskennallista hiilensidontaa. Suomen päästötavoitteiden lähtötietoihin vastaavaa muutosta ei ole tehty.

Kehityksen on ennustettu pakottavan metsäisen Suomen hankkimaan nieluyksiköitä ulkomailta useilla miljardeilla euroilla. Niitä ei todennäköisesti vain ole muilla maillakaan myytävänä. Lääkkeeksi tilanteeseen on tarjoiltu hakkuiden nopeaa ja merkittävää rajoittamista, mikä taas aiheuttaisi entuudestaan yskivälle kansantaloudellemme mittavat menetykset.

Autoteollisuuden vaikeuksien taustalla on hieman samankaltainen syy kuin metsien odotuksia pienemmässä hiilensidonnassa: ylimitoitetut oletukset valittujen keinojen tehosta. Uusien autojen myynti on Euroopassa odotuksia vaisumpaa, eikä autokanta uusiudu läheskään tahtiin, jota päästötavoitteet edellyttäisivät. Kun teollisuutta vielä rasittavat eri pelisäännöin pelaavat, mittavia valtiontukia nauttivat kiinalaiset autonvalmistajat, uhattuna on entinen mahtiasema, lukuisia perinteisiä tehtaita ja jopa miljoona työpaikkaa.

Eurooppalaiset autojätit ovat luoneet asemansa polttomoottoritekniikalla, ja siirtyminen sähköisiin voimalinjoihin on osoittautunut niille ennakoituakin vaikeammaksi. Saksa ja Italia ovatkin vaatineet EU:ta perääntymään bensiini- ja dieselmoottoreilla varustettujen uusien autojen valmistuksen kieltämisestä vuoteen 2035 mennessä. Autoteollisuuden mukaan polttomoottoriajoneuvot pitäisi sallia jatkossakin, kunhan niissä käytetään synteettisiä sähköpolttoaineita. Niitä pystytään valmistamaan uusiutuvalla energialla vedystä ja esimerkiksi metsäteollisuudesta tai energiantuotannosta talteen otetusta hiilidioksidista.

Ei-fossiilisten polttoaineiden voimalla käyvät polttomoottorit voisivat olla Suomen ja Ruotsin sekä suurten autoteollisuusmaiden yhteinen etu. Puhtaan energian suurmaiksi matkalla olevilla Suomella ja Ruotsilla olisi hyvät edellytykset toimittaa markkinoille vihreää sähköpolttoainetta, jota pystytään käyttämään jo nykyisillä polttomoottoriautoilla. VTT:n johdolla kehitettyä polttoainetta on testattu menestyksekkäästi muun muassa Agcon traktoreissa (Suomalainen Maaseutu 1.12.2023).

Sähköpolttoaineella toimivien autojen avulla voidaan myös vähentää riippuvuutta kriittisistä mineraaleista, joita sähköautojen akkujen valmistamiseen tarvitaan valtavia määriä.

Polttomoottoreiden heikkous akuilla varustettuihin sähköautoihin verrattuna on heikko hyötysuhde. Oleellista kuitenkin on, että uusiutuviin raaka-aineisiin ja tuulella tai aurinkopaneeleilla tuotettuun sähköön perustuvassa prosessissa ei kuluteta fossiilisia raaka-aineita. Näin ollen askelet kohti hiilineutraalia liikkumista on niiden avulla huomattavasti helpommin otettavissa kuin nykyinen, poliittisilla päätöksillä pelkän sähköautoilun varaan rakennetussa mallissa.