Näitä elintarvikkeita Suomi vie Venäjälle – ETL: Elintarviketeollisuuden liiketulos tulee puolittumaan: ”On väärin sanoa, että ruokaketjun kustannuskriisi on ohi”

Kaupat tuovat omien merkkiensä kautta markkinoille lisää edullisempia tuontituotteita, kertoo Elintarviketeollisuusliitto tiistaina julkistamassaan maaliskuun talouskatsauksessa.

”Kampanjat ovat muuttuneet private label -vetoisiksi”, kertoo ekonomisti Bate Ismail.

Kuluttajat ovat tänä vuonna vielä tietoisempia hinnoista kuin viime vuonna. Kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja leikkaavat muun muassa nousevat korkokustannukset.

Päivittäistavarakaupat ovat tuoneet hyllyilleen lisää edullisempia tuotteita. Kaupat ovat asettaneet omia kotimaisia ja ulkoa tuotuja tuotemerkkejään enemmän näkyville ja kampanjoineet niillä, Elintarviketeollisuuden talouskatsauksessa kerrotaan.

Viime vuonna elintarvikkeiden myyntimäärät päivittäistavarakaupoissa laskivat yli viisi prosenttia.

Elintarviketeollisuuden kustannuskriisi jatkuu, eikä pahinta ole vielä nähty, talouskatsauksessa kerrotaan.

”Elintarviketeollisuuden liiketulos tulee noin puolittumaan”, kertoo Ismail viime vuoden tilanteesta.

”Korkea kustannustaso alkutuotannossa ja elintarviketeollisuudessa tulee todennäköisesti säilymään pitkään tai olemaan jopa uusi normaali”, talouskatsauksessa arvioidaan.

Kustannusten nousu alkoi näkyä elintarviketeollisuudessa vasta loppuvuodesta.

Ruokia ja juomia jalostavien yritysten tuotantopanosten kustannukset nousivat viime vuonna 22 prosenttia vuoteen 2021 verrattuna. Samaan aikaan tuottajahinnat nousivat keskimäärin 16 prosenttia.

Puolet elintarvikeyritysten kustannusten noususta selittyy yritysten alkutuotannolta ostamien tuotantopanosten hintojen nousulla.

Osalla elintarvikeyrityksistä tämän vuoden kustannustaso on merkittävästi korkeampi kuin viime vuoden.

”On väärin sanoa, että ruokaketjun kustannuskriisi on ohi”, Ismail sanoi tiistaina.

Taustalla ovat alan pitkät hankintasopimukset. Kustannusten siirtyminen eteenpäin ruokaketjussa vie aikaa.

Elintarviketeollisuuden kustannustason odotetaan vielä keskimäärin nousevan alkuvuoden ajan.

Korkokustannukset kasvavat läpi vuoden eikä niiden odoteta laskevan vuosikausiin.

Alkutuotannon kustannukset lähtivät laskuun jo viime vuonna. Niiden odotetaan edelleen laskevan muun muassa lannoitteiden hintojen laskiessa.

Elintarvikkeiden kauppatase oli viime vuonna peräti 3,4 miljardia euroa negatiivinen.

Elintarvikeviennin arvo kasvoi viime vuonna merkittävästi. Vuonna 2021 viennin arvo oli 1,8 miljardia euroa, viime vuonna jo 2,2 miljardia euroa.

Viennin arvo kasvoi pelkästään hintojen nousun vuoksi, sillä viennin määrä pieneni 17 prosentilla.

Elintarviketuonnin arvo kasvoi viime vuonna arvoltaan huomattavasti eli 4,8 miljardista 5,6 miljardiin. Tuonnin määrä tonneina mitatuna pysyi samalla tasolla.

Keskimääräinen kilohinta elintarvikkeiden viennissä oli viime vuonna lähes kaksi euroa, kun 2021 se oli 1,30 euroa.

Suurin vientituoteryhmä on maitotalous ja sen tuotteita viedään eniten Kiinaan. Kiinaan vietyjen tuotteiden keskimääräinen kilohinta nousi 2 eurosta 2,50 euroon kilolta.

Ranskaan viedyn kilon hinta nousi 2,60 eurosta jopa 5,70 euroon. Ranskaan viedään eniten voita ja muita maitorasvoja sekä tuoretta kalaa.

Suomen elintarvikeviennistä viime vuonna 4 prosenttia meni Venäjälle. Ismailin mukaan sinne meni lemmikkien ruokaa vähittäiskauppamyyntiin ja myös kahvia.

Venäjän osuus elintarvikeviennistä on noin 80 miljoonaa euroa, kun koko vienti on 2,2 miljardia euroa. ”Krimin sodan jälkeen Venäjän ei ole enää ollut merkittävä vientimarkkina.”

Edit. Juttua täydennetty Bate Ismailin kommenteilla tiistaina 7.3.23 klo 11.11. Myös otsikkoa muutettu.