Maidontuottaja Stefan Södergårdin mielestä seututie 725 on pakko korjata perusteellisesti ja pian. Kuva: Johannes TervoVöyriVälillä oli pakko jarruttaa − MT:n toimittajan pomppuinen ajelu osoittaa, miten huonossa kunnossa seututiet ovat
Etelä-Pohjanmaan elinvoimakeskuksen kehittämispäällikkö Anders Östergård pitää seututeiden rapistumista Suomessa merkittävänä ja kasvavana ongelmana.TilaajalleKauhavan Ylihärmästä Mustasaaren Vassoriin ulottuva, noin 44 kilometriä pitkä seututie 725 on päässyt paikka paikoin hyvin heikkoon kuntoon. MT ajoi kyseisen reitin päästä päähän elokuun alussa.
Noin yhdentoista kilometrin mittainen alkumatka valtatie 19:n risteyksestä Ylihärmästä Petterinmäelle on melko hyväkuntoista tietä, vaikka säännöllisesti vastaan tulevat paikat tiessä ja uurteet asfaltin pinnassa muistuttavat korjausvelasta.
Kun Etelä-Pohjanmaa vaihtuu Pohjanmaahan Kauhavan ja Vöyrin rajalla, Petterinmäen kylässä, alkaa paikkauksia asfaltin pinnassa tulla vastaan kiihtyvällä tahdilla. Ajettavuus säilyy kuitenkin vielä kohtuullisella tasolla kuuden kilometrin matkalla Kaurajärvelle.
Kaurajärven kylän kohdalla tien kunto muuttuu äkkiä ja radikaalisti huonompaan suuntaan.
”Joko tie kunnostetaan viipymättä, tai se vain romahtaa.”
Maidontuottaja Stefan Södergård Vöyrin Kaurajärveltä kertoo seuranneensa kylän halkaisevan seututie 725:n rapistumista vuosikymmeniä.
”Tässä kulkee paljon liikennettä, myös paljon raskasta liikennettä joka päivä. Ja tien pinta on vain lappua lapun perään”, Södergård sanoo.
Eli tämän tien kunto on mennyt jatkuvasti huonompaan suuntaan?
”Kyllä, joka vuosi huonompaan.”
Pohjalaisten maalaismaisemien ihailu vaikeutuu Kaurajärveltä Vöyrille ajettaessa, kun tien surkea kunto pakottaa väistelemään paikkoja ja kuoppia. Kuva: Johannes TervoSödergård muistelee, että Kaurajärven ja Vöyrin välinen noin 13,5 kilometriä pitkä tieyhteys olisi saanut uuden asfaltin viimeksi vuosituhannen vaihteen tienoilla.
”Säilörehun, viljan ja lietteen kuskaaminen painavalla kalustolla tuottaa runsaasti ongelmia, kun tien kunto on niin surkea.”
Viljelijän mielestä ainoa vaihtoehto tässä kohtaa olisi tien perusteellinen korjaus.
”Asialla on kiire. Joko tie kunnostetaan viipymättä, tai se vain romahtaa.”
Södergård arvioi, että viiden vuoden kuluttua Kaurajärven ja Vöyrin väli on muuttunut täysin ajokelvottomaksi, jollei peruskorjausta saada liikkeelle.
Joudun kevyesti jarruttamaan vauhtia kahteen otteeseen, kun paikkojen lomasta irvistävät tiessä ammottavat reiät.
Ajomatka Kaurajärveltä Vöyrin keskustaan osoittaa, ettei Stefan Södergård liioittele.
Joudun kevyesti jarruttamaan vauhtia kahteen otteeseen, kun paikkojen lomasta irvistävät tiessä ammottavat reiät. Sen lisäksi joudun väistelemään epätasaisuuksia tien pinnassa ja koukkaamaan välillä keskikaistan puolelta.
Johtava tienpidon asiantuntija Ville-Petteri Luomanen Etelä-Pohjanmaan elinvoimakeskuksesta vahvistaa, että seututie 725:n osuus Vöyri−Petterinmäki on viimeksi päällystetty vuonna 2011.
”Kyseisen tieosuuden liikennemäärä on noin 924−1 054 ajoneuvoa vuorokaudessa. Osuus on huonokuntoinen ja siinä on paljon päällystevaurioita. Akuuteimmin korjausta vaativan Vöyri–Kaurajärvi-osuuden uudelleenpäällystys on suunnitelmissa toteuttaa tulevina vuosina”, Luomanen kertoo.
”Koska rahoitusta on vuosittain käytössä merkittävästi vähemmän kuin tarve olisi, maanteiden huonokuntoisuus jatkaa kasvuaan.”
Korjausta saatetaan kuitenkin joutua pilkkomaan osiin rahoituksen puutteen vuoksi.
”Osuus vaatii uuden päällysteen, sillä sitä ei voida korjata enää kevyemmillä menetelmillä. Viimeistä edellinen päällystevuosi on 1999.”
Vuosittainen päällysteohjelma suunnitellaan eduskunnan myöntämän vaihtelevan rahoituksen perusteella. Kohteet seuraavan vuoden päällysteohjelmaan valitaan loppuvuodesta.
”Koska rahoitusta on vuosittain käytössä merkittävästi vähemmän kuin tarve olisi, maanteiden huonokuntoisuus jatkaa kasvuaan. Viime vuosien aikana monet seututiet, jotka aiemmin pystyttiin pitämään kohtuullisessa kunnossa, odottavat päällysteen uusimista useita vuosia”, Luomanen tähdentää.
Paikkaa paikan perään. Suomen seututiet rapistuvat silmissä. Kuva: Johannes TervoJatkan ajamista Vöyriltä eteenpäin. Tien viimeinen osuus on 13,7 kilometrin mittainen ja päättyy kasitiehen Mustasaarella Vassorin kylän tuntumassa. Tällä osuudella liikennemäärät ovat jo kaksinkertaiset edelliseen pätkään verrattuna.
Seututien loppusuora on selvästi edellistä pätkää paremmassa kunnossa, mutta paikkoja on silti runsaasti. Joudun yhdessä kohtaa jarruttamaan melko voimakkaasti, kun epämiellyttävä tienkohouma ei houkuta testaamaan Toyotan pohjan kestävyyttä kovaa asfalttia vasten.
Saavun Vassoriin, jossa valtatie 725 päättyy kasitiehen. Paluumatka Vöyrille on suhteellisen sujuva, vaikka paikkoja on runsaanlaisesti ja samassa kohtaa tienkohoumassa on taas jarrutettava.
Jouduin jarruttamaan keskellä tietä yhteensä seitsemän kertaa pelkästään tien kunnosta johtuen.
Vöyriltä Kaurajärvelle ajelu on epämieluisa kokemus. Tie on vieläkin luokattomammassa kunnossa tähän suuntaan ajettaessa, ja joudun tekemään kolme kevyttä jarrutusta lyhyen ajan sisällä. Välillä on ajettava käytännössä keskikaistalla, välttääkseen montut ja tienpinnan pahimman röpelön. Kaurajärveltä Ylihärmään tie on kohtuullisessa kunnossa, mutta paikkauksia on paljon.
Urakka on takana, noin 88 kilometriä pohjalaista seututietä. Jouduin jarruttamaan keskellä tietä yhteensä seitsemän kertaa pelkästään tien kunnosta johtuen.
Stefan Södergård kertoo, että seututien kunto on heikentynyt pitkään. Kuva: Johannes TervoEtelä-Pohjanmaan elinvoimakeskuksen kehittämispäällikkö Anders Östergård pitää seututeiden rapistumista Suomessa merkittävänä ja kasvavana ongelmana.
”Kukin voi katsoa ympärilleen Suomessa ja kysyä, miksi tieverkko on päässyt näin huonoon kuntoon. Kysymys on tietysti rahasta ja siitä, että korjausvelkaa kasaantuu, kun teitä ei ole korjattu ajoissa.”
Östergård huomauttaa teiden rapautumisen olevan kiihtyvä prosessi.
”Siinä vaiheessa, kun tiet kunnolla rupeavat hajoamaan, niin sehän tapahtuu kiihtyvällä vauhdilla.”
”Kysymys on tietysti rahasta ja siitä, että korjausvelkaa kasaantuu, kun teitä ei ole korjattu ajoissa.”
Loppuuko Suomessa teiden vaikuttava kunnossapito kaksinumeroisiin teihin?
”Tämä on melko oikeaan osuva huomio. Valtatienumeroilla 1−49 ja kantatienumeroilla 50−99 väylät on saatu pidettyä kunnossa, koska niiden korjauksia priorisoidaan.”
Östergårdin mukaan kolminumeroisten seututeiden kunto vaihtelee jo suuresti.
”Joukossa on melko hyväkuntoisiakin teitä, mutta yhä useammat seututiet ovat menneet huonoon kuntoon.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
