Euroopan keskuspankki laskee ohjauskorkoa pykälän alaspäin ‒ ja pudottaa samalla kasvuennustettaan

Miten euroalueen taloudella nyt menee? Se kuullaan torstaina, kun Euroopan keskuspankki julkistaa tuoreen talousennusteensa kuluvalle vuodelle ja vuodelle 2025.

Konsensusennuste rahamarkkinoilla on, että EKP laskee ohjauskorkoaan 0,25 prosenttiyksiköllä 3,25 prosenttiin. Ohjauskoron lasku olisi näin neljäs perättäinen kesän jälkeen.

Euroalueen heikko talouskasvu tarvitsisi rahapolitiikasta ja koronlaskusta vetoapua, ja inflaatio on saatu hyvinkin jo hallintaan.

Markkinakorot seuraavat perässä, ja ovat jo ennakoineet tulevia keskuspankin ohjauskoron laskuja.

Ålandsbankenin korkojohtaja Jyri Suonpää arvioi, että ”EKP tulee aivan varmasti vetämään myös kasvuennusteitaan alaspäin sekä kuluvalle vuodelle että vuodelle 2025.”

EKP on ennustanut euroalueen talouskasvuksi 0,8 prosenttia kuluvalle vuodelle. Markkinat odottavat ennustetta korjattavan 0,7 prosenttiin. Vuoden 2025 ennustettua 1,3 prosentin talouskasvu vaihtunee uudessa ennusteessa 1,1 prosenttiin.

Korkojen lasku on nyt eniten vaikuttava tekijä talouteen, ostovoimaan, asuntokauppaan, investointeihin ‒ ja esimerkiksi asuntojen hintakehitykseen.

Ostovoiman kohentumisen pitäisi vaikuttaa myös kuluttajien luottamukseen.

EKP:n neuvoston korko­päätös ja muut raha­politiikan välineitä koskevat päätökset julkaistaan torstaina kello 15:15 Suomen aikaa.

EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde kertoo kokouksen jälkeen raha­poliittisten päätösten taustoista.

Ålandsbankenin Suonpää pitää lähes varmana koronlaskujen jatkumista myös joulukuussa. Korot laskevat luultavasti puoli prosenttiyksikköä tai neljännesprosenttiyksikön.

EKP:n koronlaskusyklin päätepiste talletuskorolle olisi arvion mukaan tasolla 2,0 prosenttia vuoden 2025 aikana. Riskit hitaampaan korkokehitykseen ovat nopeampi ja korkeampi palkkakehitys, yritysten voittomarginaalien kehitys sekä energian hintojen kääntyminen nousuun.

Tuotantoketjut ja energian hinnannousu ovat mahdollisia riskejä, jotka vaikuttavat toteutuessaan inflaatioon korottavasti. Ilmastonmuutoksen vastaiset toimet sekä puolustusbudjettien kasvu ovat niin ikään inflatorisia.

Danske Bank julkisti Suomea koskevan talousennusteensa 4. joulukuuta. Danske Bank piti ennusteensa Suomen talouskasvusta ennallaan. Pankki arvioi tänä vuonna bkt:n laskevan 0,3 prosenttia.

”Inflaation hidastuminen tekee tilaa ostovoiman nousulle ja korkojen lasku tukee niin kuluttajaa kuin yritysten investointipäätöksiä.

Danske Bank arvioi, että keskuspankin talletuskorko asettuu 1,5 prosenttiin ensi vuoden lopulla. Ennakoitu korkojen lasku vähentää kotitalouksien korkomenoja ensi vuoden aikana noin 1,5 miljardia euroa.

Kuluttajaa jarruttaa työttömyyden uhka. Dansken talousennusteen mukaan työllisyyden odotetaan kääntyvän loivaan nousuun ensi vuonna, kun rekrytointitarpeet lisääntyvät talouskasvun myötä.

Yhdysvaltain keskuspankilla Fedilla on seuraava korkokokous 18. joulukuuta. Markkinoilla odotetaan neljännesprosenttiyksikön laskua.

Keskiviikkona julkaistaan USA:n inflaatioluvut marraskuussa.