MT-kysely: Suomalaiset hyväksyvät laajasti Nato-joukkojen sijoittamisen maahamme

Suomalaiset hyväksyvät ulkomaisien, kiertävien Nato-joukkojen sijoittamisen Suomeen. Tulos käy ilmi MT-kyselystä, jossa peräti 73 prosenttia vastaajista hyväksyy Nato-joukot Suomessa.

Vain kymmenen prosenttia vastaajista ei halunnut kiertäviä, ulkomaisia joukkoja Suomen maaperälle.

”Naton kannatus kääntyi Suomessa hyvin nopeasti päälaelleen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Kannatus on pysynyt positiivisessa mielessä pohjoiskorealaisissa prosenttiluvuissa siitä lähtien”, evp. kenraali, nykyinen kansanedustaja Jarmo Lindberg (kok.) pohjustaa.

Kaiken kaikkiaan suhtautuminen kansainväliseen puolustusyhteistyöhön on muuttunut Suomessa nopeasti ja pysyvästi – todennäköisesti Venäjän brutaalien hyökkäyssotatoimien seurauksena.

”Kansalaisten korvien välissä on tapahtunut iso muutos, ja suomalaiset ovat sisäistäneet, mitä merkitsee se, että olemme puolustusliitossa. Tästä kertoi aiemmin myös kyselytutkimus, jonka mukaan suomalaiset ovat valmiita lähettämään suomalaisia joukkoja ulkomaille.”

”Kolikon toinen puoli on, että tänne hyväksytään ulkomaisia joukkoja”, entinen puolustusvoimain komentaja Lindberg jatkaa.

Pohjois-Korean sotilaiden osallistuminen taisteluihin Venäjän rinnalla on Lindbergin mielestä nimenomaan poliittisesti iso asia. Taistelukentällä tulokset saattavat jäädä vähäisemmiksi.

”Tuli sieltä 1 500, 3 000 tai 6 000 sotilasta, niin tällaiset luvut eivät ole vielä kovin merkittäviä. Sodan eskaloitumisen itu tässä silti on.”

”Etelä-Korea on ollut toistaiseksi hyvin pidättyvä suhteessa Ukrainan sotaan, eikä ole antanut Ukrainalle aseita, mutta tilanne saattaa muuttua. Sodan eskaloituminen on tietenkin huolestuttava kehityssuunta”, Lindberg arvioi.

Hollantilaisten F-35-hävittäjä osallistui Naton harjoitukseen lokakuussa. Kuva: Nato

Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) on selvästi ilahtunut MT-kyselyn tuloksista. Suomen ulkopolitiikan toimintalinja on arvopohjainen realismi, ja kansa vaikuttaa ottaneen sen nopeasti omakseen, myös puolustuksen näkökulmasta.

”Tulos on erinomainen. Suomalaiset näkevät maailman viisaasti sellaisena kuin se on. Nato-jäsenyys vahvistaa Suomen turvallisuutta, ja siitä kannattaa ottaa hyöty irti”, puolustusministeri kommentoi MT-kyselyä sähköpostitse.

”Vahva oma puolustus yhdessä liittolaisten läsnäolon kanssa muodostavat vahvan pidäkkeen Pohjois-Eurooppaan.”

Puolustusministeri Häkkäsen mukaan Naton jäsenmaana Suomi saa kaipaamaansa lisäturvaa, kun niin sanottu Suomen FLF-malli saadaan käyttöön. Yksityiskohdista ei ole kerrottu tarkasti, mutta Suomi on tavoitellut mallia, jossa Nato-maiden läsnäoloa Suomessa voidaan nopeasti ja suunnitellusti lisätä, mikäli turvallisuustilanne kiristyy.

”Puolustushallinnossa edistämme Nato-tavoitteitamme Suomen turvallisuuden maksimoimiseksi. Kesäkuun puolustusministerikokouksessa saimme liittolaisten tuen Suomen Naton eteentyönnetyn läsnäolon mallin perustamiselle”, Häkkänen kommentoi.

Kanadalaisten Leopard-taistelupanssarivaunu Naton harjoituksessa toukokuussa Latviassa.  Kuva: Nato

MT-kyselyssä miehet (80 prosenttia) hyväksyivät ulkomaiset Nato-joukot Suomen maaperällä useammin kuin naiset (65 prosenttia).

Suurimmat erot vastauksissa löytyivät puoluekannatuksesta. Kokoomuksen ja RKP:n äänestäjistä yli 90 prosenttia hyväksyy Nato-joukkojen läsnäolon, vasemmistoliittoa äänestävistä vain 46 prosenttia.

Kyselyn toteutti MT:n tilauksesta Kantar Agri. Siihen vastasi yhteensä 1 000 henkilöä. Kyselyaika oli 11.–17.10.2024.

Tulos on painotettu vastaamaan Suomen väestöä. Koko kyselyn virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. Osatulokset ovat suuntaa antavia.