Raportti: Tulonjako ruokaketjussa tasoittunut, kaupalle yhä teollisuutta enemmän euroja

Teollisuus ja kauppa saavat lihasektorilla keskenään kutakuinkin yhtä hyvää prosentuaalista katetta, selviää Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) maaliskuun alussa julkaisemasta tutkimusraportista.

Raportissa on tutkittu teollisuuden ja kaupan myyntikatteen kehitystä vuosina 2018–2023. Siinä on esimerkiksi laskettu suurimpien lihatalojen ja kaupan prosentuaaliset ja euromääräiset myyntikatteet tuoteryhmittäin.

Tuloksista näkyy myös, miten kaupan omien merkkien eli private label -tuotteiden (PL) ja brändituotteiden myyntikatteiden jako poikkeavat.

Raportti on osa KKV:n laajempaa elintarvikeketjua tarkastelevaa tutkimushanketta. Omien merkkien roolia tutkittiin aiemmin jo viime kesänä julkaistussa tutkimusraportissa.

Tiedolle on nyt kysyntää, sillä ruokaketjua säätelevää elintarvikemarkkinalakia ollaan parhaillaan uudistamassa. Hallituksen esitystä asiasta odotetaan eduskuntaan, mutta se on jumittunut odottamaan muiden lakihankkeiden etenemistä.

Raportin johtopäätösten mukaan teollisuuden osuus kokonaismyyntikatteesta on noussut etenkin PL-tuotteissa.

Ero teollisuuden brändituotteista ja PL-tuotteista saaman myyntikatteen välillä on tarkasteluvälillä tasoittunut. Kaupan ja elintarviketeollisuuden osuudet kaupan omien merkkien tuotteiden kokonaismyyntikatteesta ovat lähentyneet toisiaan.

Kaupan myyntikateprosentti on laskenut vertailun aikana hieman. Vuosina 2021 ja 2022 teollisuuden prosentti oli jopa hieman kauppaa korkeampi. Ero on tapahtunut pääosin juuri PL-tuotteissa.

Euromääräisesti kaupan myyntikatteet ovat kuitenkin koko vertailun ajan teollisuutta korkeammat. Kaupan myyntikate lasketaan verottoman kuluttajahinnan ja kaupan ostohinnan, eli käytännössä teollisuuden myyntihinnan erotuksesta. Siksi kaupan prosenttiyksikkö on euroissa arvokkaampi.

Kauppa vaikuttaa hieman tinkineensä omasta myyntikateprosentistaan vuonna 2021 alkaneen kustannuskriisin alkamisen jälkeen.

PL-tuotteiden tasoittuneesta katteenjaosta huolimatta teollisuus sai koko tarkasteluvälin ajan sekä prosentuaalisesti että rahallisesti parempaa katetta brändituotteista.

Euromääräisesti teollisuuden PL-tuotteista saama myyntikate on raportin mukaan usein vain vähän yli puolet brändituotteiden katteesta.

Tarkasteluvälillä teollisuuden keskimääräinen myyntikate nousi PL-tuotteissa 93 sentistä 1,17 euroon kilolta. Brändituotteissa myyntikate nousi 1,65 eurosta 1,84 euroon.

Kaupan katteet nousivat samalla jaksolla PL-tuotteissa 1,58 eurosta 1,62 euroon, ja brändituotteissa 2,63 eurosta 2,68 euroon.

Korkeimmillaan kaupan kate oli vuonna 2020, jolloin se oli omissa merkeissä 1,65 euroa/kg ja brändituotteissa 2,81 euroa/kg.

Oheisessa taulukossa esitetään lihasektorin myyntikatteiden vuosikeskiarvot, jossa ovat mukana sekä PL- että brändituotteet.

Myyntikatteet vaihtelevat runsaasti tuoteryhmittäin.

Myydyimmistä tuoteryhmistä korkein marginaali oli kaupalla leikkeleissä, joissa se vaihteli 30–40 prosentissa.

Euroina kokolihaleikkeleet toivat kaupalle vuonna 2022 kiloa kohden 4,32 euroa. Siipikarjan kokolihaleikkeleet hieman enemmän, 4,79 euroa kilolta.

Esimerkiksi kestomakkarasta kauppa sai 6,53 euroa kilolta, ja naudanfileestä 3,3 euroa kilolta, teollisuus kestomakkarasta 6,04 euroa ja naudanfileestä 1,47 euroa.

Teollisuudelle suhteellisesti kannattavinta oli lenkkimakkaran valmistus, josta se sai myyntikatetta jopa yli 50 prosenttia. Euromääräisesti kilosta lenkkimakkaraa jäi kuitenkin katetta vain 1,60 senttiä.

Naudanjauhelihassa teollisuuden myyntikate vuonna 2022 oli 1,40 euroa kilolta, kaupan 1,77 euroa. Sekoitejauhelihasta teollisuus sai 86 senttiä ja kauppa 1,33 euroa.

Jauheliha on menekkituote, jossa koko ketjun myyntikate on monia verrokkituotteita matalampi. Kaupan siivu euroissa on siinäkin teollisuutta isompi. Kuva: Oskar von Essen

Myös kauppa saa lihasektorilla brändituotteista omia merkkejään kovempaa myyntikatetta. Se on poikkeuksellista, sillä yleensä kaupan omissa merkeissä sen marginaali on kovempi.

Ainakin yksi syy erolle voi olla se, että PL-tuotteet ovat liha-alalla keskittyneet menekkituotteisiin, joita myydään sisäänheittohinnoilla.

Iso osa omien merkkien myynnistä keskittyy samoille tuotteille. Raportin mukaan 20 suosituinta oman merkin tuotetta kattaa noin kolmanneksen kaikkien PL-tuotteiden myynnin arvosta. Brändituotteissa vastaava luku on noin 16 prosenttia.

Brändituotteiden valikoima vaihteli vuonna 2023 kuukauden mukaan noin 7 000 ja 8 500 tuotteen välillä. Kaupan omien merkkien tuotteita oli 450–550. Brändituotteiden määrä hyllyssä on trendinomaisesti laskenut, ja omien merkkien tuotteiden määrä noussut.

Kokonaismyynnin arvosta omien merkkien osuus on pysynyt vakaasti noin 29 prosentissa. Myynnin määrästä PL-tuotteiden osuus nousi tarkkailujaksolla 31 prosentista 34 prosenttiin.

Suhteessa pienen omien merkkien valikoiman tuotteita myydään siis määrällisesti todella paljon.

Selvitys keskittyi Suomen suurimpiin lihataloihin ja kauppoihin, jotka hallitsevat leijonanosaa markkinasta.

Teollisuudesta mukana ovat Atria, HK Foods ja Snellman, sekä Saarioinen, jonka osuus valmisruokamarkkinoista on suuri.

Kauppaketjuista mukana olivat kolme suurinta, eli Kesko, S-ryhmä ja Lidl.