Santeri Ahokkaan mukaan Isosuon aurinkovoimala on tällä hetkellä Suomen toiseksi suurin käytössä oleva aurinkovoimala. Kuva: Timo HeikkalaUtajärvi100 kilometriä paneelirivejä ja 1 500 kilometriä kaapelia — Entinen turvesuo Utajärvellä tuottaa nyt aurinkovoimaa
Noin 85 miljoonaa euroa maksanut hanke tuo kunnalle arviolta satojatuhansia euroja kiinteistöverotuloja vuodessa. Nyt kunta haluaa hyödyntää alueella tuotettavaa puhdasta energiaa uusien investointien houkuttelemiseen.TilaajalleUtajärven Isosuon entisellä turvetuotantoalueella näkymä on muuttunut muutamassa vuodessa täysin. Turvesuo on täyttynyt aurinkopaneeleista silmänkantamattomiin.
Paneeleita on noin 170 000 kappaletta. Jos ne asetettaisiin metrin levyiseksi jonoksi, pääsisi niiden muodostamaa käytävää pitkin kulkemaan esimerkiksi Oulusta Jyväskylään.
”Kun tätä lähdettiin rakentamaan, Suomen suurin aurinkovoimala oli 13 megawattinen” Skartan varatoimitusjohtaja Santeri Ahokas kertoo.
Isosuon aurinkovoimalan kokonaisteho on 106,8 megawattia. Se vastaa noin 12 000 suomalaisen kotitalouden keskimääräistä sähkönkulutusta. Utajärven kunnassa asukkaita on alle 2000.
Skarta Energy on suomalainen energia-alan yritys, joka on erikoistunut teollisen mittakaavan aurinkovoimahankkeisiin ja akkuvarastoihin. Kuva: Timo HeikkalaAhokkaan mukaan Isosuon aurinkovoimala on Suomen toiseksi suurin toiminnassa oleva aurinkovoimala ja ensimmäinen yli 100 megawatin aurinkovoimala.
Suon halki kulkevien aurinkopaneeleiden muodostaman alueen mittakaavaa on vaikeaa hahmottaa maan tasalta. Telinerivejä on yhteensä noin sata kilometriä.
Rakentamisessa käytetyt telineet ja paalut on valmistettu Suomessa. Paneelit ja tasavirran vaihtovirraksi muuntavat keskusinvertterit puolestaan on tuotu Kiinasta.
Noin 85 miljoonaa euroa maksaneen hankkeen rakentaminen käynnistyi vuonna 2024 ja valmista tuli vuoden 2025 lopulla. Hanke eteni jopa suunniteltua nopeammin.
Ensin maahan tehtiin perustukset ruuvipaaluista. Sen jälkeen edessä oli asentaminen.
”Aikaa vievin osuus on käytännössä telineiden ja paneeleiden asentaminen. Kiireisimpinä kuukausina paneeleita ja telineitä oli asentamassa noin 60‒70 miestä”, Ahokas kertoo.
Paneelien kallistuskulma on suunniteltu niin, että talvella paneelien päälle pakkautunut lumi pääsee valumaan maahan. Kulma on myös sellainen, ettei tuuli pääse riepottelemaan paneeleita. Kuva: Timo HeikkalaRakentamisessa käytetyt telineet ja paalut on valmistettu Suomessa. Itse paneelit ja tasavirran vaihtovirraksi muuntavat keskusinvertterit puolestaan on tuotu Kiinasta.
”Jos metsää olisi pitänyt kaataa aurinkopuiston tieltä, hyväksyttävyys olisi varmasti ollut aivan erilainen”.
Ahokkaan mukaan käytöstä poistuneet turvetuotantoalueet ovat aurinkovoimaloille luontevia sijoituspaikkoja.
”Täällä on aiemmin tuotettu energiaa turpeesta, ja nyt täällä tuotetaan energiaa aurinkovoimalla. Alue on saanut uuden käyttötarkoituksen”, Ahokas sanoo.
Hankkeeseen on suhtauduttu Utajärvellä hyvin. Lähistöllä on vähän asutusta, eikä hankkeesta ole tehty valituksia.
Entiselle turvetuotantoalueelle rakentaminen ei kuitenkaan ole yksinkertaista tai halpaa. Maan eläminen ja routa täytyi huomioida perustusten rakentamisessa. Turvetuotantoalueelle jääneen turpeen paksuus vaikuttaa myös rakentamiseen.
Ahokkaan takana näkyvä paneelirivi aaltoilee hieman maan elämisen vuoksi. Kuva: Timo HeikkalaUtajärven kunnanjohtaja Anne Sormunen sanoo aurinkovoimalan rakentamisen olleen eräänlainen pilottihanke.
”Siinä piti yhdessä lupaviranomaisten kanssa miettiä, miten tällaista ensimmäistä hanketta oikeasti tehdään ja miten esimerkiksi vesitalous‒ ja ojitusasiat ratkaistaan”, hän sanoo.
Voimala-alueelle on rakennettu myös akkuvarastoja. Niiden avulla jatkossa voidaan tasata tuotantoa ja päättää, milloin sähkö kannattaa myydä markkinoille.
Sormusen mukaan voimalan rakentaminen jo aiemmin energiantuotannossa olleelle alueelle on lisännyt hankkeen hyväksyttävyyttä.
”Jos metsää olisi pitänyt kaataa aurinkopuiston tieltä, hyväksyttävyys olisi varmasti ollut aivan erilainen”, hän toteaa.
Paneelit ovat kaksipuoleisia. Ne keräävät auringon säteilyä myös paneelin takapuolelta maanpinnasta heijastuvan valon avulla, mikä lisää tuotantoa Ahokkaan mukaan noin kymmenellä prosentilla. Kuva: Timo HeikkalaAurinkovoiman tuotanto vaihtelee sään ja vuorokaudenajan mukaan.
Aurinkoisena päivänä, jolloin tuulee vähemmän, aurinkovoiman tuotanto on vahvaa. Talvella taas, kun auringon säteilyä on Suomessa vähän, tuulivoimaa tuotetaan usein enemmän.
”Ne tasaavat aika hyvin toistensa vaihtelua sekä vuorokauden että vuoden sisällä”, Ahokas sanoo.
Voimala-alueelle on rakennettu myös akkuvarastoja. Niiden avulla jatkossa voidaan tasata tuotantoa ja päättää, milloin sähkö kannattaa myydä markkinoille.
Utajärven kunta järjesti yhdessä Skartan kanssa tuulivoimalan avajaistapahtuman. Kuvassa Utajärven kunnanjohtaja Anne Sormunen pitää puhetta tilaisuudessa. Kuva: Mikko TörmänenKunnalle aurinkovoimala merkitsee mahdollisuutta rakentaa yritystoimintaa puhtaan energian ympärille.
Sormusen mukaan ajatuksena on, että alueella tuotettua sähköä voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää vierivoiman avulla. Vierivoima on Skartan kehittämän konsepti, jossa energiaa tuotetaan suoraan lähellä kuntia ja sähköä tarvitsevia yrityksiä.
”Kun tätä lähdettiin rakentamaan, Suomen suurin aurinkovoimala oli 13 megawattinen”.
Alueelle aloitetaan syksyllä datakeskuksen rakennustyöt.
”Datakeskuksellekin on tietenkin iloinen asia, että siinä vieressä on iso aurinkopuisto”, Sormunen toteaa.
Aurinkovoimala tuo kunnalle myös kiinteistöverotuloja. Sormusen arvion mukaan vuosittainen tuotto voisi asettua noin 300 000–400 000 euroon, vaikka lopullisen summan määrittää verottaja.
Aurinkopaneelit on lämpökuvattu, ja teknologian avulla on helpompaa paikantaa mahdolliset ongelmat aurinkopaneelissa. Kuva: Timo HeikkalaKunnassa toivotaan, että Isojärven voimala olisi vasta alku laajemmalle uusiutuvien energiainvestointien sarjalle.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
