Automaattisia säämittausasemia on noin 200 eri puolilla Suomea. Kuva: Jouni Porsanger
Venäläisen säätutkadatan lähetys Suomeen katkesi kaksi viikkoa ennen hyökkäystä Ukrainaan – maailmanpolitiikka myllertää 185-vuotiasta Ilmatieteen laitosta
Arktisen avaruuskeskuksen mittausdata palvelee niin Puolustusvoimia kuin ilmastonmuutostutkimusta.Sodankylä
Avaruus- ja kaukokartoitustutkimuskeskuksen johtaja Jouni Pulliainen esittelee lautasantennia, joka vastaanottaa dataa maata kiertävistä satelliiteista. Kuva: Jouni Porsanger185-vuotias Ilmatieteen laitos voi olla ylpeä lukuisista vuosikymmeniä sitten alkaneista mittausaikasarjoista, joita ilman monen alan tutkimusta olisi mahdotonta tehdä.
Esimerkiksi jatkuva ja systemaattinen säähavainnointi alkoi vuonna 1908, radioaktiivisuusmittaus vuonna 1963 ja UV-säteilymittaus vuonna 1988.
Merkkivuotta juhlittiin maanantaina Sodankylän Tähtelässä, jossa sijaitsee arktinen avaruuskeskus. Neljän modernin lautasantennin avulla vastaanotetaan ja konesaleissa käsitellään nykyään huomattava määrä eri aloja palvelevaa mittausdataa.
Satelliittien avulla saadaan esimerkiksi tietoa, milloin jäänmurtajien kannattaa lähteä merelle ja viljelijän puimaan peltojaan. Ne kertovat, missä metsä palaa ja minkälainen näkyvyys ilmassa on hävittäjälentäjälle.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti turvallisuuspoliittista tilannetta merkittävästi, minkä vuoksi myös satelliittidatan saatavuuteen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota.
”Venäjältä saadaan edelleen perusmeteorologista tietoa, mutta yksityiskohtaisempaa tietoa ei”, llmatieteen laitoksen avaruus- ja kaukokartoitustutkimuskeskuksen johtaja Jouni Pulliainen kertoo.
”Säätutkadataa on saatu myös Venäjältä, mutta sen lähetys katkesi kaksi viikkoa ennen hyökkäystä Ukrainaan.”
Myös Suomi lopetti oman säätutkadatan lähetyksen sen jälkeen. Nyt kaikenlainen tutkimusyhteistyö venäläisten kanssa on poikki, hän toteaa.
”Eurooppa on jäänyt kehityksessä jälkeen.” Jouni Pulliainen
Huolta on, että Eurooppa nojaaa liikaa amerikkalaiseen satelliittiteknologiaan.
”Eurooppa on jäänyt kehityksessä jälkeen”, Pulliainen myöntää.
Jotta satelliitteja saadaan avaruuteen, tarvitaan raketteja. Raketinlaukaisualustaa Sodankylään on kuitenkin turha odotella.
Yhdysvallat, Kiina ja Intia tarjoavat avaruusteknologiapalveluita huokeammin kuin Euroopassa pystytään itse tekemään. Pulliainen povaa Intiasta jopa Kiinaa suurempaa peluria.
Sodankylän valvomossa seurataan muun muassa satelliittien lentoreittejä ja aikatauluja. Kuva: Jouni PorsangerLähivuosina maata kiertävälle radalle ammutaan jopa kymmeniä tuhansia uusia satelliitteja. Törmäysriski kasvaa, ja sitä myötä myös avaruusromun määrä lisääntyy.
Monet yhteiskunnan arkeen kuuluvat palvelut, kuten tietoliikenne, kaukokartoitus ja paikantaminen nojaavat satelliittijärjestelmiin.
Niiden toimintaa uhkaavat lähiavaruuden ilmiöt, avaruussään häiriöt ja satelliittien ja avaruusromun törmäykset. Lisäksi putoava avaruusromu voi aiheuttaa maan päällä vaaratilanteita.
Tällä hetkellä mikään viranomainen ei Suomessa koordinoidusti havainnoi ja seuraa avaruuden ja avaruustoiminnan häiriö- ja vaaratilanteita.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranten mukaan Suomi tarvitsee kansallisen avaruustilannekeskuksen. Kuva: Jouni PorsangerLiikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) sanoo, että Suomeen tarvitaan kansallinen avaruustilannekeskus, joka tuottaisi ja jakaisi tätä tietoa Puolustusvoimille, muille viranomaisille ja huoltovarmuuden kannalta kriittisille yrityksille sekä yliopistoille ja tutkimuslaitoksille.
Ranteen mukaan edellytykset keskuksen perustamiselle ovat hyvät, mutta rahaa sille ei ole valtion budjettiehdotuksessa korvamerkitty.
Satelliitit
Sodankylässä vastaanotetaan noin 40 satelliitin ylilentoa vuorokaudessa.
Nämä satelliitit kiertävät maapallon napojen kautta 14 kertaa vuorokaudessa. Ne kulkevat avaruudessa 7,2 kilometriä sekunnissa.
Yksi antenni ja sen vastaanottaman datan käsittelyä varten tarvittava konesali maksavat yhteensä noin 2,5 miljoonaa euroa.
Suomen lipun alla on noin 20 satelliittia. Niistä 5–6 on yliopistojen ja loput yritysten. Ilmatieteen laitos on mukana niistä osassa.
Maata kiertää noin 5000 toimivaa satelliittia ja kymmeniä tuhansia seurattavan kokoisia avaruusromun palasia.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
