• Lämmönsiirrin on Kalannin Vahteruksen valtti markkinoilla – ”Maaseudulla voi kehittää teknologiaa ja viedä sitä maailmalle”

    ”Maaseudulla voi kehittää teknologiaa ja viedä sitä maailmalle.” Lämmönsiirtimiä tarvitaan lähes kaikissa teollisuuden prosesseissa, joissa lämpöä pitää siirtää. Tarkkuushitsatut levypakat erottavat Vahteruksen kilpailijoista.
    Kari Saalinki  (vas.) jauhekaarihitsaa lämmönsiirrintä Kalannin tehtaalla. Toimitusjohtaja Mauri Kontu (oik.) pitää tärkeänä, että ydintuote, tarkkuushitsatut levypakat, tehdään kaikki omassa tehtaassa. Keskellä teknologiajohtaja Paavo Pitkänen.
    Kari Saalinki (vas.) jauhekaarihitsaa lämmönsiirrintä Kalannin tehtaalla. Toimitusjohtaja Mauri Kontu (oik.) pitää tärkeänä, että ydintuote, tarkkuushitsatut levypakat, tehdään kaikki omassa tehtaassa. Keskellä teknologiajohtaja Paavo Pitkänen.  Kuva: Pasi Leino
    Uutiset|Rakentaminen
    2.3.202315:30
    Kimmo Lundén
    Kotiseudun elinvoimaisuus on tärkeää Vahterus Oy:n perustajalle Mauri Konnulle.
    Kotiseudun elinvoimaisuus on tärkeää Vahterus Oy:n perustajalle Mauri Konnulle.  Kuva: Pasi Leino

    ”Ilman lämmönsiirtimiä teollisuus ja kotitaloudet lakkaisivat toimimasta.”

    Kova väite on Kalannissa toimivan ja lämmönsiirtimiä ympäri maailmaa Vakka-Suomesta vievän Vahterus Oy:n verkkosivulta.

    ”Lämmönsiirrin on hyvin yleinen laite, jota ei edes huomaa. Vesipatteri ikkunan alla on lämmönsiirrin. Siinä kuuma vesi putkissa kiertäessään lämmittää huonetta”, toimitusjohtaja ja teollisuusneuvos Mauri Kontu yksinkertaistaa.

    Vahterus toimittaa teollisen koon lämmönsiirtoteknologiaa, jota perheyritys valmistaa ja vie maailmalle tehtaaltaan Uudenkaupungin Kalannista.

    32-vuotias vakkasuomalainen perheyritys on kasvanut 70 miljoonan euron liikevaihtoa tekeväksi keskisuureksi yritykseksi pikkukunnassa. Kalanti on nykyisin osa Uuttakaupunkia.

    Vahterus vie tuotannostaan 95 prosenttia eri puolille maailmaa.

    Yhtiön toiminta alkoi vuonna 1990 kolmen hengen kaukolämpöteknologiaa kehittävänä start-upina Vahteruksen kylässä entisessä navetassa. Kylästä tulee yhtiön nimikin.

    Nyt laitteita on toimitettu 60 000 kappaletta.

    400 hengen perheyritykseksi kasvanut Vahterus investoi kasvuun.

    Vahterus Oy

    Toimiala: Lämmönsiirtimien valmistus ja myynti.

    Liikevaihto 2022: noin 70 miljoonaa euroa (2021: 54,2 miljoonaa )

    Liikevoitto: 2022: yli 5 miljoonaa euroa (2021: 5,26 miljoonaa)

    Nettovelaton (2021)

    Henkilöstö n. 400, joista Kalannissa 350

    Kaukolämpötekniikasta aloittanut yhtiö laajensi vuoden vaihteessa tuotantotilojaan 3 000 neliömetrillä. Entisen Maito-Auran meijeristä on laajennuksin rakennettu iso konepaja.

    Lämmönsiirtimiä tarvitaan lähes kaikissa teollisuuden prosesseissa, joissa lämpöä pitää siirtää.

    Rakennustekniikassa siirtimet ovat tarpeen ilmanjäähdytyksessä ja lämmön talteenotossa. Siirtimiä tarvitaan laivojen konehuoneissa, kylmälaitteissa, kaukolämmön siirrossa, voimalaitoksissa, kaasun käsittelyssä, öljynjalostuksessa — autoissakin on ainakin viisi lämmönsiirrintä eri tarkoituksiin.

    Yhtiön myynti kasvoi yli sataan miljoonaan euroon viime vuonna. Uusi vahva markkina-asema yhtiöllä on laivoissa käytettävissä lng-höyrystimissä. Aluksissa tilat ovat ahtaat ja Vahteruksen siirtimet ovat kooltaan kompakteja.

    Tarkastamaton liiketulos oli samaa luokkaa kuin edellisvuonna, yli 5 miljoonaa euroa.Tilinpäätökset kertovat yhtiön olleen voitollinen koko toimintansa ajan – pois lukien finanssikriisin alkua, vuotta 2008.

    Lämmönvaihtimen rakenne on patentoitu. Siirtimen ytimen muodostaa teollisuusrobotein tarkkuushitsatut levypakat. Niitä ympäröi vahva terässylinteri. Koska lämmönsiirtimessä ei ole kilpailijoiden tapaan tiivisteitä, se kestää korkeampaa painetta ja korkeampia lämpötiloja.

    ”Keskeistä on, että pysymme kilpailussa ja kehityksessä mukana.”

    Konnun mukaan teknologian kärjessä pysyminen on mahdollistanut Vahteruksen toiminnan ja kasvavan tuotannon. Yhtiö toimii aktiivisessa yhteistyössä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Yritys oli mukana lahjoittamassa Turun yliopistolle lämpötieteiden professuuria.

    Vahteruksen lämmönvaihdin on patentoitua teknologiaa. Kuvassa Englannin ja Skotlannin tehtaan edustajat toimitusjohtaja Paul Button (selin) seurueineen tutustuu Kalannin-tehtaan toimintaan.
    Vahteruksen lämmönvaihdin on patentoitua teknologiaa. Kuvassa Englannin ja Skotlannin tehtaan edustajat toimitusjohtaja Paul Button (selin) seurueineen tutustuu Kalannin-tehtaan toimintaan. Kuva: Pasi Leino

    Yrityksellä on tytäryhtiöt ja kokoonpanoa Kiinassa, Yhdysvalloissa, Saksassa ja Isossa-Britanniassa.

    Kaikki ydintuotteen eli lämmönsiirtimien levypakat yhtiö valmistaa Kalannin-tehtaallaan.

    ”Viestini on, että Suomi on kilpailukykyinen maa myös konepajateollisuudessa, kun pitää osaamisestaan huolen.”

    Ammattihitsareita yhtiö kouluttaa Laitilassa aikuiskoulutuskeskus WinNovan kanssa.

    Kun yhtiö valmistaa huipputekniikkaa kannattavasti ja vie sitä maailmalle, yritysostajat tavallisesti kolkuttelevat ovelle.

    Mauri Konnulle, 70, perheineen yritys ei ole kauppatavara. Kotiseudun elinvoimaisuus työpaikkoineen on hänelle tärkeää.

    ”Omistus omissa käsissä on aivan keskeistä. On valtavasti esimerkkejä siitä, kun yhtiö on myyty ulkomaille. Siinä kehitys loppuu ja omistajat siirtävät tuotantoa muualle.”

    ”Maaseudulla voi kehittää teknologiaa ja viedä sitä maailmalle.”

    Vaht’ eres’, kiviä näkyvissä!

    Vahteruksen kylä sijaitsee Kalannissa, Varsinais-Suomessa. Kylän nimestä on Vahterus Oy saanut nimensä.

    Kalanti on nykyisin osa Uuttakaupunkia. Paikallisen historiantutkijan teorian mukaan kylän nimen taustalla on matala, karikkoinen jokiuoma.

    Joella soutaessa veneen kokassa piti aina olla vaht’ eres’, kiviä tähystämässä.

    Lisää aiheesta
    • Presidentti palkitsee kolme vientiyritystä

    • Hakkeenpoltossa syntyvän hiilidioksidin uskotaan olevan tulevaisuuden sähköpolttoaineiden raaka-aineena. Savon Voiman Joensuun hakevoimalan yhteyteen kaavailtu laitos on yksi monista suunniteilla olevasta vihreän metanolin valmistuspisteestä.

      Energia | Tehtaan savu muuttuu pian polttoaineeksi auton tankkiin: vetytalous jalostaa puunpoltosta syntyvän hiilidioksidin hyötykäyttöön

      Tilaajalle
    • Tampereen Sähkölaitoksen Naistenlahti 3 -voimalaitos tuottaa puusta kaukolämmön lisäksi enintään 50 megawatin edestä sähköä.

      Metsäenergia | Tampereen ja Helsingin uudet laitokset nostivat puulämmön osuutta – Tampere tekee puusta myös sähköä, Helsinki saa tulevaisuudessa virtaa maanalaisesta suurjännitekaapelista

      Tilaajalle
    • Kaasutankkauspisteitä tulee Suomeen koko ajan lisää. Tampereella suunnitellaan vetylaitosta, jossa vetyyn yhdistetään hiilidioksidia ja tuotetaan metaania raskaalle liikenteelle.

      Energia | Historian suurin energiatuki vetylaitokselle Tampereelle – 165 miljoonan euron energiatuet kaasulle, vedylle, auringolle ja lämpöpumpuille

      Tilaajalle
    • Wärtsilällä on muutto Turussa Industry Cityyn entisen K-raudan ja elementtitehtaan kiinteistöön. Teknisestä ja kenttähuollosta vastaava Olli Laakso ja laboratoriossa avustava Sami Saarela tutkivat huoltoon toimitettua moottorin kiertokangen pesää.

      Koneet ja kulkuneuvot | Wärtsilä kääntää moottorinsa asteittain käyttämään vetyä, metanolia ja ammoniakkia

      Tilaajalle
    • Koneet ja kulkuneuvot | Kommentti: Laiva kulkee, polttoaine vaihtuu

      Tilaajalle
    • Omakotitaloista 15 prosenttia lämpiää maalämmöllä. LEHTIKUVA / Roni Rekomaa.

      Energia | Yhä useampi kotitalous lämpiää maalämmöllä – omakotitalojen sähkölämmitys on vähentynyt viime vuosina merkittävästi

    • Aurora Botnia saapumassa Vaasan satamaan. Alus ylittää Merenkurkun noin 1 150 kertaa vuodessa. Vaasan ja Uumajan satamien välimatka on 80 kilometriä.

      Energia | Laivayhtiö toivoo biokaasua aluksensa polttoaineeksi: ”Sitä ei pystyttäisi tuottamaan niin paljon, etteikö kaikki menisi”

    • Uudenkaupungin rauhasta on tänään 300 vuotta

    • Huoltotyöt kuuluvat maarakennusalan opintoihin. Joni Sillanpää rasvaa kaivinkoneen puomia.

      Koulutus | ”Kotoa ei ketään tulla hakemaan töihin” – 17-vuotias tuleva maanrakennuskoneenkuljettaja uskoo töitä löytyvän, kunhan on itse aktiivinen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 5

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

    • 6

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria

    • 7

      Yhteiskunta | Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä

    Koneviesti | Konealan Gallup: Onko rakentamisen piristyminen näkynyt maarakennusalalla?

  • Suomessa infra-alalta eläköityy vuosittain noin 600 työntekijää enemmän kuin oppilaitoksista valmistuu uusia infra-alan ammattilaista vuodessa. Muuntokoulutuksella Destia ja Oamk haluavat vastata infra-alan osaajapulaan. Haku on alkanut ja koulutus alkaa 31.8.2026.

    Koneviesti | Helpotusta osaajapulaan – Destia ja Oamk aloittavat talonrakentajien infra-alan muuntokoulutuksen

  • Koneviesti | Lukijan idea: Rumpuputki sulaksi kotikonstein