
Tuuli- ja aurinkovoiman tuomat kiinteistöverotulot ovat osalle kunnista jättipotti, mutta valtaosa Suomen kunnista jää niistä edelleen tyystin paitsi, paljastavat verohallinnon juuri valmistuneet vuoden 2024 kiinteistöverolaskennat.
Yhdeksän kuntaa sai tuuli- ja aurinkovoimaloiden verotuloista yli puolet kaikista kiinteistöveroistaan. Suurin osuus oli Simossa, jossa lähes 69 prosenttia kunnan kiinteistöverosta tuli tuuli- tai aurinkovoimaloista.
Toiseksi sijoittui Pyhäjoki, jossa voimalat kattoivat noin 67 prosenttia kaikesta kunnan kiinteistöverosta. Loput yli puolet kiinteistöverostaan tuli- ja aurinkovoimaloista saaneet kunnat ovat Kannus, Pyhäntä, Isojoki, Siikajoki, Lestijärvi, Kristiinankaupunki ja Hyrynsalmi.
Euromääräisesti kovimmat verotulot keräsi Pyhäjoki, joka sai voimaloista verotuottoja hieman yli neljä miljoonaa euroa. Yhteensä kolmetoista kuntaa sai tuuli- ja aurinkovoimaloista kiinteistöverotuloja yli miljoona euroa.
Pyhäjoki: 4 084 709 euroa
Kalajoki: 3 997 722 euroa
Närpiö: 2 751 495 euroa
Kristiinankaupunki: 2 523 907 euroa
Kannus: 2 220 999 euroa
Simo: 1 633 889 euroa
Haapajärvi: 1 466 464 euroa
Siikajoki: 1 341 017 euroa
Raahe: 1 320 829 euroa
Ii: 1 271 988 euroa
Kurikka: 1 166 073 euroa
Pori: 1 129 194 euroa
Hyrynsalmi: 1 019 472 euroa
Lähde: verohallinnon tilastotietokanta
Samaan aikaan yli 200 kuntaa jäi kokonaan ilman tuulivoimatuottoja.
Suomen 309 kunnasta vähintään euron verotuloja tuuli- ja aurinkovoimalasta sai 83 kuntaa, mikä on viisi enemmän kuin vuonna 2023.
Näistä vähiten tuloja tuuli- ja aurinkovoimasta sai Huittinen, 262 euroa.
Maakunnista ykkönen on Pohjois-Pohjanmaa, jolla alueen kunnille maksettiin liki 40 prosenttia kaikista tuuli- ja aurinkovoimaloiden maksamista kiinteistöveroista. Tyystin nollille jäi Pohjois-Karjalan maakunta.